EU:n ja kansallisen TKI-politiikan yhteensovitusta on jatkettava suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti
VTV selvitti kansallisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja EU:n Horisontti-puiteohjelmiin osallistumisen yhteensovitusta sekä Suomen lähtökohtia ja edellytyksiä EU:n TKI-puiteohjelmien hyödyntämiselle. Tarkastus kohdistui vuosiin 2013–2023.
Tarkastuksen perusteella EU:n TKI-rahoituksen hyödyntämisen tavoitteiden, painopisteiden ja keinojen määrittely osana kansallista TKI-politiikkaa on edennyt hitaasti. EU:n TKI-politiikkaan vaikuttamiseen ja EU:n TKI-rahoituksen hyödyntämiseen kohdistuvat vastuut, tehtävät ja menettelyt hajaantuvat eri hallinnonaloille.
Hajautetussa järjestelmässä kokonaisuuden strateginen ohjaus ja hallinta edellyttävät vahvaa koordinointia sekä riittävää ja luotettavaa tietopohjaa ja tiedonhallintaa. Aiemmissa arvioinneissa on esitetty suosituksia kansallisen ja EU:n TKI-rahoituksen yhteensovittamisen ja rahoituksen hyödyntämisen esteiden purkamiseksi. Konkreettisia toimia on kuitenkin tehty vähän. Myös niukat resurssit rajoittavat EU:n TKI-ohjelmiin osallistumisen tukemista.
Toimijoiden roolit ja vastuut hajaantuneet laajasti
Vastuuministeriöt, EU-asioiden komitea ja sen tutkimus- ja innovaatiojaosto, valtioneuvosto ja eduskunta vastaavat kannan määrittelystä EU:n TKI-asioissa. Tutkimus- ja innovaationeuvosto ja vuodesta 2021 lähtien parlamentaariset TKI-ryhmät ovat puolestaan linjanneet kansallista TKI-politiikkaa. Hallitus laatii vaalikauden aikana kahdeksanvuotisen T&K-rahoitussuunnitelman, jolla pyritään turvaamaan julkinen T&K-rahoitus pitkäjänteisesti. Tutkimus- ja innovaationeuvosto on korostanut T&K-rahoituksen merkitystä talouskasvulle, yksityisille investoinneille ja T&K-osaajien riittävyydelle sekä tarvetta lisätä yritysten ja T&K-toimijoiden kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Parlamentaarinen TKI-työryhmä esitti vuonna 2022, että EU-ohjelmiin osallistumiselle ja rahoitussaannolle tulee asettaa laadulliset ja määrälliset tavoitteet. Lisäksi tulee parantaa TKI-toimijoiden ja kansallisten rahoittajien valmiuksia ja keinoja EU:n TKI-ohjelmien hyödyntämisessä.
VTV suosittaa, että tutkimus- ja innovaationeuvoston johdolla valmistellaan EU:n TKI-rahoituksen tulos- ja vaikuttavuustavoitteet ja sovitetaan ne yhteen muiden sektori- ja politiikkatavoitteiden ja monivuotisen T&K-rahoitussuunnitelman menettelyjen kanssa. Samalla täsmennetään eri toimijoiden vastuut ja tarvittavien toimien edellyttämät resurssit.
Valtion T&K-toiminnan rahoituslain mukaan valtion T&K-valtuuksia ja -määrärahoja lisätään siten, että niiden kokonaismäärä vastaa 1,2 %:a suhteessa BKT:hen vuonna 2030. Huhtikuun kehysriihessä hallitus päätti 540 miljoonan euron pysyvistä T&K-rahoituslisäyksistä vuosille 2025–2028 ja rahoituksen kohdentamisesta. Hallituksen tavoitteena on, että yksityiset T&K-investoinnit kasvavat kaksinkertaisesti valtion T&K-lisäpanostuksiin verrattuna. Hallitus linjasi kehysriihessä, että T&K-rahoituksen vaikuttavuuden seurantaan luodaan aikataulu ja seurannan rakenteet. Lisäksi hallitus korotti EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallista vastinrahoitusta julkisille T&K-toimijoille 25 miljoonalla eurolla aiemman 35 miljoonan euron lisäksi. Vastinrahoituksella tuetaan tavoitetta kaksinkertaistaa Suomeen kanavoituvan EU:n T&K-rahoituksen saanto. EU-tutkimusrahoituksen kotiuttamiseen tarvittavan rahoituksen tason riittävyyttä tarkastellaan viimeistään hallituksen puoliväliriihessä.
Lisätietoja
Hanna Virta
Johtava tuloksellisuustarkastaja, KTT
Tuloksellisuustarkastus
Tarkastusalueet: maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, ympäristöministeriö
