Kestävän kehityksen raportointi kaipaa kokonaisvaltaista otetta
Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisesta keskustellaan paraikaa YK:n korkean tason foorumilla. Suomi laati kokoukseen vapaaehtoisen maaraportin, johon tarkastusvirasto toimitti analyysin hallituksen vuosikertomusraportoinnista. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden välinen dynamiikka on ollut myös VTV:n johtaman globaalin ympäristötarkastamisen työryhmän (INTOSAI WGEA) yhtenä painopisteenä.
Vuosikertomusraportointi ei tavoita kestävän kehityksen kokonaiskuvaa
VTV arvioi vuosittain hallituksen vuosikertomuksen tuloksellisuustietoja. Ministeriöt ovat raportoineet hallituksen vuosikertomuksessa kestävästä kehityksestä vuodesta 2017 lähtien. Kestävän kehityksen yleisestä tilasta ei siinä kuitenkaan ole raportoitu vuoden 2022 jälkeen. Eduskunta ei siten ole enää saanut kootusti tietoa kestävän kehityksen toteutumisesta ja seurantajärjestelmästä.
Vuosikertomuksen liitteessä ministeriöt raportoivat silti edelleen kestävän kehityksen toimistaan osana tuloksellisuuden kuvauksia. Osa ministeriöistä raportoi toimista kestävän kehityksen kolmen ulottuvuuden – talouden, sosiaalisen kestävyyden ja ympäristön kautta – ja osa YK:n 17:n kestävän kehityksen tavoitteen (SDG) kautta. Suurin osa ministeriöstä kuitenkin tyytyy luettelemaan vain oman hallinnonalansa ohjelmia ja tavoitteita sekä arvioimaan niiden saavuttamista, sen sijaan että käsittelisivät kestävää kehitystä kokonaisvaltaisemmin.
Osa talousarvioesityksessä mainituista tavoitteista on hyvin yleisluonteisia ja vaikeasti mitattavia. Vaikka raportointi on parantunut, kestävän kehityksen toimien kokonaiskuvaa on vaikea muodostaa tavoitteiden sirpaleisuuden ja yleisyyden vuoksi.
Hallituksen vuosikertomuksen lisäksi vuonna 2021 valmistuivat ensimmäiset valtionhallinnon kestävyysraportit. Valtiokonttori ohjeistaa ministeriöitä, laitoksia ja virastoja raportoimaan kestävää kehitystä edistävästä työstään. Tämä raportointi on SDG-lähtöistä ja on vienyt raportointia konkreettisempaan suuntaan. Lisäksi olisi kuitenkin hyvä muistaa kestävän kehityksen tärkeät ominaisuudet: eri toimien keskinäinen politiikkajohdonmukaisuus, ylisukupolvisuus ja globaali näkökulma.
Globaali työryhmä kehittää kestävyysraportointia ja politiikkajohdonmukaisuutta
Myös VTV:n johtama globaali ympäristötarkastamisen työryhmä INTOSAI Working Group on Environmental Auditing (WGEA) on työskennellyt kestävän kehityksen tavoitteiden parissa. Työryhmä julkaisi vuonna 2022 raportin “Auditing Sustainable Development Goals: Key Principles and Tools on Policy Coherence and Multi-stakeholder Engagement for Supreme Audit Institutions” politiikkajohdonmukaisuuden tarkastamisesta.
Työtä jatkettiin vuonna 2023 keskittymällä ilmastonmuutoksen ja luontokadon välisiin yhteyksiin, jotka voivat olla ristiriitaisia mutta myös toisiaan tukevia. Etenkin uusiutuvan energian projekteissa ilmastotoimet voivat heikentää luonnon monimuotoisuutta, mutta toisaalta niin sanotut luontopohjaiset ratkaisut edistävät yleensä aina sekä ilmasto- että luontotavoitteita. WGEA julkaisi juuri raportin, joka tarjoaa tarkastajille tukea molempien näkökulmien integroimiseen tarkastuksissa.
WGEA on myös pohtinut yksityissektorilla yleistyneen kestävyysraportoinnin soveltamista julkishallinnossa. Yksi kipupiste on, missä määrin hallinnonalakohtainen raportointi pystyy ottamaan huomioon poikkihallinnollisia kysymyksiä. Riskinä on, että yksityissektorin logiikkaa seuraava raportointi ylläpitää hallinnon siiloutumista. Yksi mahdollisuus vuotuiseen, kokonaisvaltaiseen kestävän kehityksen edistymisen kuvaamiseen löytyisi juuri hallituksen vuosikertomuksen tyyppisestä raportista.
Työ politiikkajohdonmukaisuuden parissa jatkuu, kun VTV luovuttaa työryhmän puheenjohtajuuden vuoden loppupuolella eteenpäin Thaimaalle. Uudet projektit keskittyvät muun muassa ympäristölle haitallisiin tukiin sekä eri järjestelmiä yhdistävään nexus-näkökulmaan. Tarkoituksena on muun muassa liittää vesikysymykset osaksi ilmasto- ja luontokatoteemoja.