VTV ei pidä ehdotusta finanssipolitiikan valvonnan uudelleenjärjestelystä perusteltuna
Luonnos hallituksen esitykseksi sisältää muutoksia EU-direktiivin mukaisiin itsenäisen finanssipolitiikan valvojan tehtäviin (IFI), jotka eduskunta osoitti VTV:lle vuonna 2012. Perusteina eduskunta korosti VTV:n riippumatonta asemaa, asiantuntemusta ja sitä, että tehtävä sopii osaksi VTV:n perustuslaillista valtiontalouden tarkastustehtävää.
VTV:n näkemyksen mukaan nyt ehdotettu valvontatehtävien siirto Talouspolitiikan arviointineuvostolle saattaisi heikentää valvonnan riippumattomuutta ja toimivuutta.
”Kiinnitämme lausunnossamme vakavaa huomiota siihen, että esitetty muutos ei tulkintamme mukaan perustu selvitykseen, jota eduskunta vuonna 2022 edellytti. Selvitystä talous- ja finanssipolitiikan valvonta- ja arviointitehtävien järjestämisestä ei ole esitetty”, pääjohtaja Sami Yläoutinen painottaa.
Tehtävien siirtäminen saattaisi vaikuttaa myös siihen, miten finanssipolitiikan valvonnan huomioista käydään keskustelua eduskunnassa. Talouspolitiikan arviointineuvostolla ei olisi samaa oikeutta kuin VTV:llä saattaa valvonnan vuosiraportti eduskunnan täysistunnon ja valiokuntien käsiteltäväksi.
VTV on myös huolissaan siitä, ettei ehdotuksessa ole varmistettu valvontatoiminnon resursointia pitkäjänteisesti mahdollisen siirron jälkeen. Luonnoksessa esitetään henkilöresurssien siirtämistä VTV:ltä Talouspolitiikan arviointineuvoston sihteeristöön, mutta valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluvan arviointineuvoston määrärahojen ja toimintaedellytysten jatkuvuus jää avoimeksi ja mahdollisesti riippuvaksi vuosittaisesta budjetoinnista.
”Mielestämme toimiva ratkaisu jatkossakin olisi, että Talouspolitiikan arviointineuvosto arvioi laajasti talouspolitiikkaa ja VTV:n valvontatehtävä keskittyy lainsäädännön noudattamiseen. Näin tehtävät täydentävät hyvin toisiaan”, johtaja Matti Okko toteaa.
VTV katsoo, että hallituksen esityksen mukainen uusi kansallinen finanssipoliittinen ohjauskehikko sisältää perusteltuja elementtejä.
”Lakiin kirjatut tavoitteet eivät kuitenkaan itsessään paranna finanssipolitiikan kurinalaisuutta. Avoin valmistelu olisi edistänyt poliittista sitoutumista, mikä on sääntöjen hyödyllisyyden kannalta aivan keskeistä. Uutta kehikkoa on valmisteltu käytännössä täysin vailla julkista keskustelua”, toteaa pääjohtaja Yläoutinen.
Lisätietoja aiheesta
Matti Okko
Johtaja, Valvontayksikkö
Johto
