Sidosyksikköhankinnoista on monia hyötyjä valtion viranomaisille, mutta yhtiöt ovat usein riippuvaisia valtioasiakkaasta
Valtion sidosyksikköyhtiöillä eli valtion määräysvallassa olevilla yhtiöillä ei yleensä ole merkittäviä kielteisiä vaikutuksia markkinoihin. Niillä ei myöskään ole juurikaan suoria kilpailijoita tai niiden markkinavaikutukset ovat suhteellisen rajattuja.
Sidosyksikköyhtiön myyntiä muille kuin sitä ohjaavalle valtion hankintayksikölle on rajattu hankintasäännöksissä. Suurin osa yhtiöistä ei tavoittele toiminnallaan voittoa.
”Yhtiöt ovat usein riippuvaisia yhdestä määräysvaltaa käyttävästä asiakkaasta, jolloin valtion ostojen väheneminen aiheuttaa sidosyksikköyhtiölle ongelmia”, lainsäädäntöneuvos Matti Vedenkannas toteaa.
Sidosyksikköhankinnoilla valtio säästää kilpailutuksissa, ja palvelut voidaan räätälöidä valtion tarpeisiin. Lisäksi hankinnoissa voidaan huomioida huoltovarmuus- ja turvallisuusnäkökohdat.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) tarkasti seitsemää hankintavolyymeiltaan suurinta valtion sidosyksikköyhtiötä. Useiden tarkastelun kohteena olevien sidosyksiköiden (HAUS, Motiva, Fintraffic, Leijona Catering ja Suomen Erillisverkot) ainoa omistaja on valtio, joka myös ohjaa näitä yhtiöitä aktiivisesti.
Miten tulkitaan myynti tytäryhtiön kautta?
Yksi sidosyksikön toimintaan liittyvistä oikeudellisista riskeistä on sallitun ulosmyyntirajan ylittyminen. Valtiovarainministeriön ja HAUSin on varmistettava, että HAUSin ulosmyynti on hankintasäännöksissä asetettujen rajoitusten mukaista.
Osassa sidosyksiköitä myynti muille kuin niiden omistajille on järjestetty tytäryhtiön kautta. Tällaisessa konsernissa markkinoilla toimiva tytäryhtiö ei ole sidosyksikkö eikä sen myyntiin sovelleta hankintasäännösten ulosmyyntirajoituksia. Suomen Erillisverkot -konsernissa ja Motiva-konsernissa on markkinoilla toimivia yhtiöitä.
”Yhtiöt tulkitsevat, ettei markkinoilla toimivan tytäryhtiön myyntiä lasketa ulosmyynniksi. Tarkastuksessa päädyimme kuitenkin siihen, että tähän liittyy oikeudellista epävarmuutta”, Vedenkannas sanoo.
Määräysvallan käyttö voi hämärtyä useiden omistajien tilanteessa
Sidosyksikkösuhteen keskeinen edellytys on määräysvallan käyttö yhtiössä. Tämä ei kuitenkaan aina ole selvää, jos sidosyksiköllä on lukuisia omistajia ja omistusosuudet ovat pieniä.
Sidosyksikkö voi tehdä hankintoja ilman kilpailutusta hankintayksiköltä, joka käyttää siihen määräysvaltaa. Kilpailutusta ei tarvitse tehdä myöskään, kun saman hankintayksikön määräysvallassa olevat sidosyksiköt tekevät hankintoja toisiltaan. Tällaisia hankintoja ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä usean hankintayksikön omistamien yksiköiden välillä.
”Esimerkiksi CSC on valtion ja suomalaisten korkeakoulujen omistama sidosyksikköyhtiö. Yhtiö on tehnyt hankintoja omistajiltaan (käänteinen sidosyksikköhankinta) ja muilta niiden määräysvallassa olevilta yhtiöiltä (in-house sisters -hankinta). Tämän ei pitäisi olla mahdollista CSC:n omistusrakenteen vuoksi”, Vedenkannas sanoo.
Parhaillaan on valmistelussa hallituksen esitys hankintalain muuttamiseksi. Sen osana arvioidaan myös sidosyksiköiden sääntelyä.
Tutustu julkaisuun: Valtion sidosyksikköhankinnat
Lisätietoja aiheesta
Matti Vedenkannas
Lainsäädäntöneuvos, OTT, VT
Tuloksellisuustarkastus
Tarkastusalueet: maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, ympäristöministeriö
