Korona-ajan jälkeen ei palattu menokehyksiin ja samalla tehtiin myös pysyviä menolisäyksiä
Harkinnanvaraiset menolisäykset ja automaattiset menojen muutokset nostivat menotason pysyvästi 3,9 prosenttia korkeammalle suhteessa bruttokansantuotteeseen. Pääviestimme on, että kriisin alun jälkeen olisi pitänyt palata tavanomaiseen talouspolitiikkaan ja menokehysten noudattamiseen.
Finanssipoliittisista säännöistä luovuttiin COVID-19-pandemiaan vedoten vuonna 2020. Samaan aikaan Euroopan keskuspankki tuki jäsenvaltioita rahapolitiikallaan, mikä piti valtiolainojen korot alhaisena ja mahdollisti valtioiden velkaantumisen edullisesti. VTV tutki raportissa vuosien 2020–2024 valtion budjetin menojen mitoitusta ja kohdentumista. Raportissa ei oteta varsinaisesti kantaa siihen, mitkä menot ovat tarpeellisia, vaan siinä on läpivalaistu sitä, mihin menoja on kohdentunut.
Suomessa koronapandemiaan vastattiin ennen kaikkea kasvattamalla valtion budjetin menotasoa. Tulotoimia ei juuri käytetty. Juuri tämän takia menolisäykset kiinnostavat – ne olivat Suomessa pääasiallinen talouden tukemisen väline koronakriisissä. Tarkastelu loppuu vuoteen 2024, koska se on viimeisin saatavilla oleva vuosi, jonka budjetoidut luvut olivat tarkentuneet siinä vaiheessa, kun VTV sai aineiston valtiovarainministeriöltä.
Vuosina 2020–2023 menotaso oli vuosittain keskimäärin 10 miljardia euroa korkeampi verrattuna Rinteen-Marinin hallituksen syksyllä 2019 tekemiin suunnitelmiin vaalikauden menotasosta. Tästä kertyi neljän vuoden aikana kumulatiivisesti 41 miljardia euroa lisämenoja käyvin hinnoin. Vuoden 2020 hinnoin vastaava luku on 34 miljardia euroa. Luvussa on sisällä sekä päätösperäisiä että automaattisia menojen muutoksia.
Menolisäykset olivat pelkästään vuonna 2020 noin 9 miljardia euroa suurempia kuin mitä tavanomainen menojen kasvu 2000-luvulla on ollut. Nämä ovat harkinnanvaraisia eli päätösperäisiä menolisäyksiä. Menolisäysten mittaluokka on siis valtava. Koronakriisin hoitoon liittyvät menolisäykset olivat pitkälti väliaikaisia. Suurin osa niistä loppui vuoteen 2024 mennessä.
Sen lisäksi, että budjetissa menot nousevat automaattisesti vuosittain, hallitus teki koronakriisin aikana, jolloin finanssipolitiikan peruspelisäännöt eivät olleet voimassa, kuitenkin myös pysyviä lisäyksiä menoihin, jotka eivät liittyneet koronakriisiin. Koronakriisiin liittymättömät menolisäykset ja automaattiset menojen muutokset nostivat yhteensä menotason pysyvästi 3,9 prosenttia korkeammalle suhteessa BKT:hen.
Automattiset muutokset nostavat menotasoa vain osittain. Vastaavia automaattisia muutoksia tapahtuu joka vuosi, eivätkä ne selitä menotason nousun kiihtymistä vuosina 2020–2024. Myöskään kiihtynyt inflaatio ei yksinään selitä menojen kasvua, joka kohdistui kunnille, valtion toimintamenoihin ja puolustukseen, sillä menot nousivat myös reaalisesti, mikä näkyy saamistamme tuloksista.
Käytännössä hallitusohjelmaan liittyviä menolisäyksiä kasvatettiin 1,2 miljardista 1,9 miljardiin euroon. Hallitus teki myös muita pysyviä lisäyksiä esimerkiksi valtionhallinnon toimintamenoihin, paikallishallinnolle ja puolustusmenoihin.