Käytetäänkö veroeurot tehokkaasti?
Tänä vuonna marraskuinen veropäiväkeskustelu kääntyi julkkiksista myös siihen, mihin valtion keräämää veropottia yhteiskunnassa käytetään. Tarkastusvirastossa ilahduimme tästä suunnasta. Verorahojen käyttökohteiden rinnalla tärkeää on myös se, onko rahoja käytetty tehokkaasti ja laillisesti.
Vuosittain marraskuussa vietetään perinteisesti niin sanottua veropäivää, jolloin lehtien palstat täyttyvät TV:stä tuttujen henkilöiden edellisvuoden verotiedoista. Valtiontalouden tarkastusviraston näkökulmasta veropäivän mielenkiintoisin asia ei kuitenkaan ole Käärijän ansiotulot, vaan huomiomme suuntautuu verovarojen käyttöön ja erityisesti kysymykseen, onko niitä käytetty tehokkaasti ja lain määrittämin tavoin.
Kansalaisten on voitava luottaa valtion taloudenhoitoon
On tiedossa, että suomalaiset ovat verraten iloisia veronmaksajia kansainvälisestikin katsottuna. Verohallinnon tuoreen tutkimuksen mukaan 93 prosenttia suomalaisista on samaa mieltä siitä, että verojen maksaminen on kansalaisen tärkeä velvollisuus. Hyviin tuloksiin vaikuttaa osaltaan, että Verohallinto koetaan varsin laajalti luotettavaksi ja verotuspäätökset oikeiksi.
Toisaalta samaisen tutkimuksen mukaan mielikuva, että verovaroja tuhlataan vääriin kohteisiin, on lisääntynyt. Hallituksen varsin mittavat säästöt ovat ymmärrettävästi aiheuttaneet kriittistäkin keskustelua siitä, mihin valtio veronmaksajien rahoja käyttää.
Valtiontalouden tarkastusviraston tehtävänä on osaltaan pitää yllä luottamusta valtion taloudenhoitoon sekä sen laillisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Tätä VTV varmistaa tekemiensä tarkastusten avulla.
Valtion taloudenhoito varsin luotettavaa, mutta puutteita löytyy
Teemme vuosittain kaikissa valtion kirjanpitoyksiköissä tilintarkastuksen. Vuonna 2024 kirjanpitoyksiköitä oli 61 kappaletta. Tämän ansiosta saamme jatkuvasti koottua tarkastustietoa koko valtion varojen käytöstä.
Pitkän seurantatiedon perusteella voi sanoa, että taloudenpidon tila on säilynyt suhteellisen vakaana. Valtion taloudenhoidon prosessit ovat kokonaisuutena varsin luotettavia, yhtenäisiä ja tehokkaita. Talousarviota noudatetaan kokonaisuus huomioiden hyvin. Myös VTV:n havaintoihin reagoidaan hyvin, ja havaintojen pohjalta tehdään korjauksia sekä muutetaan toimintatapoja.
Toki parannettavaa löytyy. Parin viime vuoden aikana VTV:n kirjanpitoyksiköille antamien huomautusten määrä oli hieman koholla, mutta vuoden 2024 tilintarkastuksissa määrä palautui aiemmalle tasolle. Huomautusten määrän lasku on hyvä asia, ja toivottavasti tulevaisuudessa päästään vielä aiempaa alemmalle tasolle. Joka neljännen valtion kirjanpitoyksikön tilinpäätöksessä tai taloudenhoidossa oli vuonna 2024 niin olennaisia puutteita, että VTV antoi niille tilintarkastuskertomuksessa huomautuksen.
Vähäinen seurantatieto ja riittämätön yhteistyö tehokkaan rahankäytön tiellä
VTV tarkastaa myös varojen käytön tarkoituksenmukaisuutta eli sitä, että valtion varoja käytetään taloudellisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Näitä niin kutsuttuja tuloksellisuustarkastuksia kohdennetaan sellaiseen toimintaan, johon käytetään merkittävästi valtion varoja tai jolla vaikutetaan olennaisesti valtion tuloihin, menoihin tai varallisuuteen.
Kysymys siitä, käytetäänkö veronmaksajilta kerätyt rahat hyvin, on monimutkainen ja vaikea. Valtio käyttää varoja laajaan kirjoon eri toimia, ja eri organisaatioilla ja ihmisillä on omat näkemyksensä, mikä on tarpeellista ja minkä verran verorahoja tulee mihinkin suunnata. Kaikilla kuitenkin lienee tavoitteena, että verojen käyttö olisi tehokasta.
Valitettavasti tuloksellisuustarkastuksissa törmätään toistuvasti samankaltaisiin, tehokkaan rahankäytön tietä tukkiviin ongelmiin. Usein puuttuu tieto, missä määrin rahoitetut toimet vaikuttavat tavoitteen saavuttamiseen. Pahimmassa tapauksessa itse tavoitekin on epäselvä tai huonosti muotoiltu. Voi myös olla, että samaan aikaan pyritään saavuttamaan montaa eri tavoitetta, jotka ovat osin ristiriitaisia.
Myös valtiolla yksittäiset toimijat saattavat puolustaa omaa etuaan, eikä organisaatioiden välinen yhteistyö siksi ole läheskään optimaalisella tasolla. Toimenpiteiden valinnassa puolestaan ei aina päädytä tehokkaimpaan, jos tehdään, mitä ollaan totuttu tekemään tai mitä pystytään itse tekemään.
Veroina kerättyjä yhteisiä varoja tulee käyttää laillisesti ja tehokkaasti, ja veronmaksajien on voitava luottaa, että näin tapahtuu. Se on sekä veronmaksajan että verorahoista hyötyvän etu.