10.12.2025 klo 06:40
Tiedote

Huoltovarmuus voidaan turvata myös jatkossa varmistamalla rahoituspohjan kestävyys ja läpinäkyvyys

Huoltovarmuuden tavoitteet ja resurssit eivät tällä hetkellä kohtaa. Elinkeinoelämän toimijoilla on Suomen kansallisen huoltovarmuuden ylläpitämisessä merkittävä rooli. Valtioneuvoston on varmistettava elinkeinoelämän edellytykset ja sitoutuminen huoltovarmuuden ylläpitoon myös tulevaisuudessa.

Huoltovarmuuden ylläpidosta aiheutuvat kustannukset katetaan valtion talousarvion ulkopuolella olevasta huoltovarmuusrahastosta. Rahastoa kerrytetään verollisten polttoaineiden ja sähkön käytöstä perittävällä verolla eli huoltovarmuusmaksulla.

Huoltovarmuusmaksun vuotuinen tuotto on miltei puolittunut 2000-luvun alkuun verrattuna. Syinä tähän ovat polttoaineiden käytön väheneminen sekä inflaatio.

”Huoltovarmuusrahaston taloudellista liikkumavaraa on heikentänyt tulojen pienentyminen ja muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen liittyvä menojen kasvu”, kertoo johtava tuloksellisuustarkastaja Sami Vuorinen.

Huoltovarmuuden tavoitteet eivät tällä hetkellä kohtaa siihen osoitettuja resursseja. Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista ei ota kantaa välttämättömien toimenpiteiden kustannuksiin tai priorisointiin.

Huoltovarmuus huomioitava julkisissa hankinnoissa

Elinkeinoelämän merkitys Suomen huoltovarmuusjärjestelmälle on kriittinen taloudellisen kestävyyden näkökulmasta. Yritysten kannettavaksi jää pääosa esimerkiksi koneiden ja laitteiden ylläpidosta, järjestelmien päivityksistä sekä poikkeusjärjestelyjen käyttöönotosta.

Elinkeinoelämän toimijoiden osallistuminen huoltovarmuuden ylläpitoon perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tarkastuksen mukaan yritykset ovat hyvin sitoutuneita huoltovarmuustyöhön.

Huoltovarmuuden taloudellinen kestävyys vaatii VTV:n mukaan valtioneuvostolta jatkuvia toimenpiteitä, joilla varmistetaan yritysten edellytykset ja sitoutuminen huoltovarmuustyöhön myös tulevaisuudessa. Huoltovarmuuden ylläpitoon sitoutuneille yrityksille on annettava mahdollisuus menestyä.

”Julkisissa hankinnoissa on nähtävissä merkittävä huoltovarmuuspotentiaali. Tarkoituksenmukaisesti kohdistettuna hankinnat vahvistaisivat yritystoimijoiden kykyä sietää kriisejä ja ylläpitää toimintaansa. Tämä turvaisi tehokkaasti viranomaistoiminnan jatkuvuutta häiriötilanteissa, mutta myös huoltovarmuutta”, sanoo Vuorinen.

Eduskunnalla on käsittelyssä hallituksen esitys uudeksi huoltovarmuuden turvaamista koskevaksi laiksi. Myös huoltovarmuusmaksuun liittyvät lakimuutokset ovat parhaillaan valmistelussa. Nyt julkaistulla tarkastuksella on tuotettu tietoa huoltovarmuuden rahoitusta koskevista kehittämistarpeista. Uusien lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2026.

Tutustu julkaisuun: Huoltovarmuuden rahoituspohja