Siirry sisältöön

Hyvinvointialueiden sidosyksikköhankintoihin liittyy oikeudellisia riskejä

Yli neljäsosa hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän sidosyksikkösuhteista perustuu enintään prosentin omistusosuuteen.

Pienosakkaan asemassa olevilla hyvinvointialueilla oli Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tarkastuksen perusteella vain vähäiset keinot käyttää määräysvaltaa joissakin sidosyksiköissä. Hyvinvointialueen alhainen omistusosuus sidosyksiköstään sekä vähäiset vaikuttamiskeinot sen hallintoelimissä voivat muodostaa oikeudellisen riskin hankintojen lainmukaisuudelle.

Sidosyksikköhankinnat ovat poikkeus julkisten hankintojen kilpailuttamisvelvollisuudesta. Hyvinvointialueet ja muut hankintayksiköt voivat tehdä hankintoja omistamiltaan sidosyksiköiltä ilman kilpailutusta. Sidosyksikköhankintojen edellytyksenä on, että omistajat käyttävät määräysvaltaa sidosyksiköihin hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla.

”Määräysvallan tulee olla tosiasiallista, jotta hankintoja voidaan tehdä sidosyksikköpoikkeukseen perustuen”, sanoo johtava tilintarkastaja Riku Stengård.

VTV tarkasti hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan ja HUS-yhtymän sidosyksikköhankintojen järjestämistä sekä sidosyksiköiden ohjausta ja valvontaa. Hyvinvointialueilla, HUSilla ja Helsingin kaupungilla oli yhteensä noin 150 sidosyksikköyhtiötä syksyllä 2024.

Sidosyksiköiden ohjauksen ja valvonnan järjestämisessä ja toimeenpanossa on kehitettävää

Hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä voivat valvoa ja ohjata sidosyksikköyhteisöjä omistajaohjauksen, konsernivalvonnan ja -ohjeiden tai sopimusohjauksen keinoin. Soveltuvat keinot riippuvat osin siitä, onko yhteisö tytär-, osakkuus- vai muun yhteisön asemassa.

Osa hyvinvointialueista ei ollut laatinut hyvinvointialuelain edellyttämää konserniohjetta, ja osalta puuttui ohjeista laissa edellytettyä sisältöä. Yksittäiset hyvinvointialueet olivat määritelleet puutteellisesti konsernijohtoon kuuluvien toimivallan ja tehtävät. Tarkastuksen mukaan parannettavaa on myös sopimusten ja hankintojen valvonnassa.

Lisäksi useilla hyvinvointialueilla havaittiin puutteita lakisääteisessä talousraportoinnissa. Puutteet liittyivät konsernitilinpäätösten laatimiseen sekä sidosyksiköitä koskevien taloustietojen toimittamiseen valtiolle.

”Hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUSin tulisi kiinnittää huomiota sidosyksiköitä koskevien taloustietojen raportointiin ohjeiden mukaisesti”, Stengård toteaa.

Tutustu julkaisuun Hyvinvointialueiden sidosyksikköhankinnat

Raportti johon tämä artikkeli liittyy

Hyvinvointialueiden sidosyksikköhankinnat

Lisätietoja aiheesta

Riku Stengård

Johtava tilintarkastaja, HT, JHT

Tilintarkastus

Tarkastusalueet: oikeusministeriö, puolustusministeriö, sisäministeriö, tasavallan presidentin kanslia, ulkoministeriö, ympäristöministeriö

Muita tiedotteita

Kaikki ajankohtaiset