Komission tulisi tehostaa EU:n talouskurimenettelyjen toimeenpanoa parantamalla arvioidensa johdonmukaisuutta ja tiukentamalla vaatimuksiaan, toteaa Euroopan tilintarkastustuomioistuin (ETT) tuoreessa tarkastusraportissaan, joka koskee liiallisten alijäämien menettelyn täytäntöönpanoa.
Kirjoittaja
Toimeenpanossa liiallista joustoa
EU-maiden julkisten talouksien epätasapainoja ehkäisemään ja tarvittaessa niitä korjaamaan on luotu finanssipolitiikan säännöstö, jonka noudattamista komissio osaltaan valvoo. Viime vuosille ominaista on ollut säännöstön tarkentuminen ja sen oikeudellisen perustan ja sitovuuden vahvistuminen. Samalla säännöstö on monimutkaistunut ja harkinnanvaraisuus ja joustot ovat lisääntyneet.
Siksi ETT:n tarkastuksen tulokset eivät yllätä. ETT edellyttää komissiolta ryhdikkäämpää otetta ja avoimempaa toimintatapaa niin tilastotietopohjan varmistamisessa kuin itse säännöstön noudattamisen arvioinnissa.
Huomionarvoista on, että tarkastelussa oli finanssipoliittisten sääntöjen korjaavaan osaan kuuluva liiallisten alijäämien menettely, jonka pitäisi olla ennaltaehkäisevään osaan nähden se selkeämpi, eksaktimmin mitattaviin julkisen alijäämän ja velan suureisiin ja raja-arvoihin perustuva menettely.
Esimerkkeinä tulkinnallisesta väljyydestä mainitaan julkisen talouden epätasapainotilojen lieventäviksi asianhaaroiksi katsottavat odottamattomat haitalliset tekijät, joita komissio ei ole sen tarkemmin määritellyt sekä alijäämälukuja väliaikaisesti rasittavat kertaluonteiset menoerät, joiden puhdistaminen laskelmista sallitaan tietyin ehdoin. Ne näyttävät tarjonneen liikaa joustoja sääntöjen suhteen. Toisaalta sitoutumista menettelyn käynnistämiin korjaaviin toimenpiteisiin, kuten rakenteellisiin uudistuksiin tulisi ETT:n mukaan valvoa tiukemmin.
Komission tulisi lisäksi tehdä arviointiprosessistaan ja laskelmistaan läpinäkyvämpiä. Havaintona on ollut erityisesti ennustemenetelmien ja -prosessien moniulotteisuus ja monimutkaisuus, millä komissio toisaalta perustelee nykyistä varsin suljettua toimintatapaansa. Asia on noussut esiin myös Suomessa, kun tarkastimme valtiovarainministeriön makro- ja julkisen talouden ennusteiden luotettavuutta.
Myös tilastoratkaisujen yhtenäisyys tulisi turvata
ETT:n mukaan myös liiallisten alijäämien menettelylle oleellinen tilastotietopohja kaipaa tiukempaa kontrollia, joskin se tunnustaa laadunarvioinnin kehittyneen, ohjeistuksen tarkentuneen ja raportointivelvoitteiden kasvaneen merkittävästi viime vuosina. Kaikista tilastoista julkisyhteisöjen alijäämä- ja velkatilastot ja niiden pohjana olevat kansantalouden tilinpidon laskelmat ovatkin tätä nykyä kaikkein tiukimman arvioinnin kohteena. ETT:n mielestä tilannetta tulisi silti kohentaa muun muassa arviointivierailuja tihentämällä ja kohdistamalla seurantaa enemmän jäsenmaiden omiin laadunhallintajärjestelyihin.
Eurostatilla onkin kehityksestä huolimatta täysi työ pitää oikea-aikaisesti huoli, että maiden menetelmäratkaisujen yhdenmukaisuus säilyy. Tarvittaessa rajatapausten käsittelyyn pyydetään näkemystä siltä itseltään, jolloin Eurostatin sitovat päätökset tyypillisesti julkaistaan, jotta ne osaltaan ohjaisivat jäsenmaiden omia ratkaisuja. Ongelma on, etteivät kaikki maat salli, että niitä koskevia päätöksiä julkaistaan. Myös tähän ETT on aiheellisesti kiinnittänyt huomiota, ja Eurostat valmistelee nyt toimenpiteitä.
Julkinen talous sisältää myös yhtiöitä
Osuvana esimerkkinä menetelmätapauksista mainitaan julkisyhteisöjen sektorirajausta koskevat talousyksiköiden luokittelukysymykset, joilla voi olla merkittäviäkin vaikutuksia julkisen talouden ydinlukuihin. Kyse on viime kädessä siitä, että julkinen talous on määritelty yhtenäisin perustein joka jäsenmaassa riippumatta niiden erilaisista muodollisista rakenteista. Julkisen talouden muodostavat yksiköt, jotka voivat olla juridiselta muodoltaan yhtä hyvin valtion tilivirastoja kuin yhtiöitäkin. Tärkeimpiä kriteerejä ovat toiminnan markkinaehtoisuuden lisäksi päätöksenteon itsenäisyys ja tosiasiallinen altistuminen toiminnan riskeille ja syntyville vastuille.
Tämä on hyvä muistaa, kun parhaillaan esitetään perusteita valtion toimintojen yhtiöittämisille. Esimerkiksi suunniteltujen liikenneväyläjärjestelyjen vaikuttavuutta suotakoon tavoiteltavan vaikkapa toiminnan tehokkuuden, taloudenhoidon läpinäkyvyyden tai investointeja koskevan päätöksenteon sujuvuuden perustein. Sen sijaan EU:n budjettikurisääntöjen puolesta helpotusta tuskin on luvassa nykyisen tilasto-ohjeistuksen ja -kontrollin oloissa.
Tarkastusvirastolla on oma tärkeä roolinsa finanssipolitiikan säännöstön noudattamisen sekä sen ohjausvälineiden ja tietopohjan riippumattomana arvioijana ja tarkastajana. Tähän haasteeseen pyrimme vastaamaan avoimesti, johdonmukaisesti ja oikea-aikaisesti. Samalla panostamme vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön niin tarkastuskohteiden kuin muidenkin sidosryhmien kanssa. Komissiota tietenkään unohtamatta. Suomen julkisen talouden tila ja sen näkymät tekevät tehtävästä sekä tärkeän että haastavan.
