Valtion Eläkerahasto saavuttaa mahdollisesti jo lähivuosina laissa määritellyn tavoitekokonsa. Nykyisellään lainsäädäntö ei määrittele, miten rahastonhoitoa kuuluisi jatkaa, kun tavoite on saavutettu. Valtion asuntorahaston ja Maatilatalouden kehittämisrahaston toiminnan perusteet talousarvion ulkopuolella pitäisi puolestaan arvioida uudelleen.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on tarkastanut valtion talousarvion ulkopuolisen rahasto-omaisuuden hoitoa. Valtion rahastot muodostavat merkittävän osan valtion omaisuudesta: kaikkiaan niissä on yli 30 miljardia euroa eli noin neljännes valtion omaisuudesta. Tarkastuksessa olivat mukana kaksi suurinta rahastoa eli Valtion Eläkerahasto ja Valtion asuntorahasto sekä yksi pienempi, Maatilatalouden kehittämisrahasto.
Valtion suurin rahasto on Valtion Eläkerahasto, jolla on noin 20 miljardin euron omaisuus. Tarkastuksen mukaan eläkerahaston tuotto on saavuttanut sille asetetut tavoitteet ja vastaa eläkeyhtiöiden saavuttamia tuottoja. Valtion eläkerahaston tavoitekooksi on laissa määritelty 25 prosenttia valtion eläkevastuusta, ja vuoden 2017 lopussa rahastointiaste nousi jo noin 21 prosenttiin. Rahaston tavoitekoon saavuttamiselle ei ole asetettu määräaikaa.
”Rahaston tavoitekoko vaikuttaa sijoitusstrategiaan. Jo tavoitteen lähestyminen voi siirtää huomion varojen varmuuteen ja ohjata liian varovaiseen sijoitusstrategiaan ja alhaisempiin tuottotavoitteisiin. Tällä hetkellä lainsäädäntö ei määrittele, miten eläkerahaston hoitoa jatketaan, kun rahastointitavoite saavutetaan. Tämä ei tue varojen tarkoituksenmukaista hoitoa”, VTV:n tuloksellisuustarkastusneuvos Visa Paajanen kertoo.
Valtion Eläkerahaston tulevaisuutta koskevat päätökset ovat taloudellisesti merkittäviä ja kauaskantoisia. VTV suosittelee, että valtioneuvosto ja valtiovarainministeriö alkaisivat valmistella ajoissa Valtion Eläkerahastoa koskevaa lakiuudistusta.
Kaikki tarkastetut rahastot on perustettu ennen perustuslakiuudistusta, ja siksi ne voivat jatkaa toimintaansa ns. vanhoina rahastoina. Valtion asuntorahastolla on yli 6 miljardin euron omaisuus, joka sisältää suuren aravalainakannan.
”Asuntorahasto voi toimia vielä pitkään aravalainakannan rahoitustuotoilla, mutta tuotot pienenevät vähitellen, ja rahastomuotoisuutta on tulevaisuudessa arvioitava uudelleen. Rahastoon on kertynyt runsaasti varoja, joille on ehdotettu uusia käyttökohteita. Jos toimintaa laajennetaan, on rahastomuodon edellytykset arvioitava huolellisesti uuden toiminnan osalta”, Paajanen toteaa.
Maatilatalouden kehittämisrahasto (Makera) on edellisiä huomattavasti pienempi rahasto, sillä on pääomaa noin 300 miljoonaa euroa. Pääoma perustuu nykyisin talousarviosiirtoihin, ei rahaston omiin varoihin. Käytännössä Makera ei ole enää varsinaisesti rahasto, vaan sitä käytetään maatalous- ja maaseutupolitiikan välineenä. VTV näkee, että Valtioneuvoston ja maa- ja metsätalousministeriön tulisi harkita, tarvitaanko Makeraa enää seuraavalla, vuonna 2021 alkavalla EU:n rahoituskaudella vai tulisiko tuki kanavoida valtion talousarvion kautta.
Tarkastettujen kolmen rahaston lisäksi valtiolla on kahdeksan muuta rahastoa.
Tutustu tarkastuskertomukseen: Valtion rahastojen pääoman hoito
Lisää VTV:n tarkastuksia ja tietoa hyvästä hallinnosta: VTV.fi
Lisätietoja
