Rikosseuraamuslaitos pyrkii parantamaan uusintarikollisuuden vähentämistyön onnistumisen edellytyksiä, todetaan Uusintarikollisuuden vähentäminen rangaistusaikana ja sen jälkeen -tarkastuksen jälkiseurannassa. Käytännön rikosseuraamustyössä ja vapautumisvaiheen suunnittelussa ja toimeenpanossa Rikosseuraamuslaitos on lisännyt yhteistyötä ja tiedonjakoa ulkoisten sidosryhmien kanssa. Se on parantanut myös omien yksiköidensä välistä tehtävänjakoa ja ohjaussuhteita.
Yhteenveto ja jatkotoimet
Tarkastuksen keskeisenä havaintona oli Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön ja aluekeskusten vastuusuhteiden ja roolien epäselvyys, mistä on seurannut ohjauksen ja päätöksenteon hitautta sekä epäyhtenäisiä käytäntöjä. Lisäksi havaittiin, että uusintarikollisuuden vähentämiseksi tarvittaisiin entistä monipuolisempaa yhteistyötä valtion, kuntien ja kolmannen sektorin kesken. Tarkastusviraston suositukset koskivat erityisesti Rikosseuraamuslaitoksen tehtävä- ja työnjakojen selkiyttämistä sekä vapautumisvaiheen verkostoyhteistyön käytäntöjen sujuvoittamista.
Jälkiseurannan havaintojen mukaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön ja rikosseuraamusalueiden välistä tehtävänjakoa sekä ohjaussuhdetta on selkeytetty organisaation uudistustyöllä, strategisen johtamisen kehittämisprojektilla sekä johtoryhmätyön kehittämisellä. Samalla käytännön rikosseuraamustyössä sekä vapauttamisvaiheen suunnittelussa ja toimeenpanossa on lisätty yhteistyön tekemistä monella eri tavalla niin Rikosseuraamuslaitoksen sisällä kuin myös ulkoisten sidosryhmien kanssa. Keskeinen rooli on myös sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun osallistumisella, jolla pyritään vaikuttamaan siihen, että vapautumisvaiheen yhteistyökäytännöt olisivat yhdenmukaisia ja palvelut saman tyyppisiä asuinpaikkakunnasta riippumatta. Myös tiedonkulkua rikosseuraamustoimijoiden ja muun yhteiskunnan välillä on pyritty parantamaan monin keinoin.
Edellä kuvatun perusteella oikeusministeriö ja Rikosseuraamuslaitos ovat huomioineet tarkastuksen suosituksia Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan kehittämisessä sekä uusintarikollisuuden vähentämiseen tähtäävässä toiminnassa. Jälkiseurantaa ei ole tarvetta jatkaa.