Ensihoito on olennainen osa kansalaisturvallisuutta. Siksi VTV tarkasti, toimiiko sen hoitoketju tarkoituksenmukaisesti. Ensihoidon tarvetta lisäävät palvelujen keskittäminen, väestön ikääntyminen ja siitä johtuva palvelutarpeen kasvu. Ensihoitoon ohjautuu nykymuodossa paljon kiireettömiä tehtäviä, jotka olisi järkevä hoitaa toisin. Ensihoidon toimintaa tehostaisi myös tiiviimpi yhteistyö, parempi tiedonkeruu ja resurssisuunnittelu.
Ensihoito tarkoittaa äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellistä hoitoa ja tarvittaessa kuljettamista jatkohoitoon. Ensihoitopalvelu muodostuu hätäkeskuksen, ensihoitoyksikön ja päivystysvastaanottojen yhteistoiminnasta.
Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkasti, toimiiko ensihoitopalvelun hoitoketju tarkoituksenmukaisesti, sillä ensihoito on olennainen osa kansalaisturvallisuutta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittämisen ja kotipalvelun käytön lisääntyminen on lisännyt ensihoidon kiireettömiä tehtäviä, kuten ikäihmisten kuljettamista päivystykseen. Kiireettömät kuljetukset kuormittavat ensihoitopalvelua ja vievät resursseja kiireellisiltä tehtäviltä, ja avuntarvitsijat voivat joutua odottamaan ensihoidon saapumista. Ensihoidon kokonaiskustannukset ovat arviolta 300 miljoonaa euroa vuodessa. Sairaanhoitopiirit kustantavat siitä kaksi kolmasosaa.
Tarkastusvirasto suosittaa, että ensihoidon ja kotihoidon väliin luodaan uusia palveluja, jotta ensihoidon kiireettömät kuljetustehtävät saadaan vähenemään. Palveluja kehitetäänkin jo, mutta toistaiseksi palveluvalikoimaa erityisesti ensihoidon ja kotihoidon välillä ei ole riittävästi. Panostaminen toimivaan kotihoitoon ja suunniteltuihin tukitoimiin toisi säästöjä, sillä ensihoito on näihin verrattuna kallista.
Kiireettömiä tehtäviä voisi karsia myös selkeyttämällä ja yhdenmukaistamalla sairaanhoitopiirien hätäkeskuspäivystäjille antamia ohjeita. Nykyiset ohjeet aiheuttavat tulkintaongelmia ja voivat ohjata päivystäjän käyttämään ensihoitoa tilanteissa, joissa sitä ei tarvita. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi ohjeiden perusteella, kuinka kiireellinen ja resursseja vaativa hälytystehtävä on.
Ensihoidon resurssit saataisiin tehokkaammin käyttöön, jos tieto kulkisi ja yhteistyö olisi tiiviimpää ensihoidon, päivystystoiminnan, sosiaalipäivystyksen, kotihoidon ja kotisairaanhoidon välillä. Ensihoidon resurssisuunnittelua vaikeuttaa yhteisen tietovarannon puute ja erilliset tietojärjestelmät.
Kolmasosa ensihoidon kustannuksista koostuu Kelan matkakorvauksista. Niitä maksetaan ensihoidon palvelutuottajille ajetun matkan ja käytetyn ajan perusteella, eikä hoidettujen tehtävien kiireellisyys vaikuta korvaukseen. Järjestelmä luo toimijoille epäterveet kannusteet eikä kannusta käyttämään resursseja tehokkaasti. Järjestelmän uudistus pitäisikin saattaa loppuun.
Lisätietoja
