VTV:n tarkastuskertomuksen mukaan työvoimapalvelujen tarjoama yrittäjäkoulutus on parantanut siihen osallistuneiden työllistymistä. Yrittäjänä ansaitut tulot ovat kuitenkin jääneet pieniksi, ja yritystoiminnan aloittamiselle on esteitä.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) arvioi ammatillisena työvoimakoulutuksena järjestettyä yrittäjäkoulutusta. Arvio tehtiin tarkastelemalla koulutuksen hankintoja ja kustannuksia sekä koulutukseen osallistuneiden opintojen jälkeistä työmarkkinatilannetta. Vaikutusarviossa tarkastelujaksona olivat vuodet 2011–2015, ja tarkastelun kohteena kaikki vuoden 2013 lopussa työttöminä olleet henkilöt, jotka osallistuivat yrittäjäkoulutukseen vuonna 2014. Vertailuryhmänä oli yhtä monta työtöntä, jotka eivät osallistuneet yrittäjäkoulutukseen tai muuhun työllistymistä edistävään toimenpiteeseen.
Yrittäjäkoulutus on parantanut osallistujien työllistymisen todennäköisyyttä keskimäärin 10 prosenttiyksiköllä, kun koulutuksen päättymisestä oli kulunut noin 0,5–1,5 vuotta. Yrittäjäkoulutus myös lisäsi hieman osallistujien yrittäjätuloja. Kuitenkin ainoastaan noin 10 prosentilla arvioinnissa mukana olleista oli tarkastelujakson lopussa yrittäjätuloja, ja niiden suuruus henkilöä kohden vuonna 2015 oli keskimäärin vain 800 euroa.
”Yrittäjyyden aloittamisen riskit jarruttavat yrittäjäkoulutuksen tuloksellisuutta. Yhtenä esteenä on ollut se, että yrittäjyyttä ja työttömyysturvaa on vaikeaa sovittaa yhteen. Tätä kuitenkin helpottaa tämän vuoden alussa voimaan tullut laki työttömyysturvalain muuttamisesta. Sen mukaan työnhakija voi toimia yrittäjänä neljän kuukauden ajan yritystoiminnan aloittamisesta menettämättä työttömyysetuuttaan”, VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Osmo Halonen kertoo.
VTV:n laskelmien mukaan yrittäjäkoulutukseen on kohdennettu viime vuosina kansallisia varoja vuosittain noin 3 miljoonaa euroa. Koulutuksen suorittaa noin 3 000 henkilöä vuodessa, eli koulutukseen käytetään keskimäärin 1 000 euroa opiskelijaa kohti. Koulutukset ovat lyhytkestoisia, keskimäärin noin kuukauden mittaisia, joten henkilökohtainen ohjaus jää vähäiseksi.
VTV selvitti myös yrittäjäkoulutuksen järjestämisen käytäntöjä. ELY-keskusten ja TE-toimistojen keskinäinen yhteistyö sekä niiden koulutusasiantuntijoiden Osaava Suomi -verkoston toiminta osoittautuivat onnistuneiksi. Hyviä käytäntöjä ovat olleet verkkokoulutukset yli aluerajojen ja koulutettujen vertaistapaamisena toimivat yrittäjäkoulutuksen jälkeiset infotilaisuudet. Yrittäjäkoulutuksen hankintakäytännöt olivat yhtenäisiä eri ELY-keskusten alueilla.
”Hyviä käytänteitä voidaan hyödyntää koulutuspalvelujen kehittämistyössä ja työllistymisen edistämisessä, kun koulutuspalvelutehtävät siirtyvät maakunnille vuoden 2020 alussa maakuntauudistuksen yhteydessä. Jatkossa on syytä kiinnittää vielä lisää huomiota työvoimakoulutuksen tavoitteisiin, seurantaan ja vaikutusten arviointiin”, Halonen sanoo.
Lisätietoja
