Valtion budjetin pohjana käytetyt VM:n suhdanne-ennusteet osoittautuivat VTV:n tuoreessa vertailussa luotettavimmiksi yhdessä Etlan ennusteiden kanssa. Vertailu toteutettiin VTV:n uusimmassa finanssipolitiikan valvonnan arviossa, joka käsitteli VM:n talousennusteita.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) arvioi valtiovarainministeriön (VM) talousennusteita osana lakisääteisiä finanssipolitiikan valvonnan tehtäviään. Tarkasteluun valittiin VM:n syksyisin tekemät suhdanne-ennusteet, joita käytetään valtion tulevan vuoden budjetin suunnittelussa. VTV tarkasteli Suomen bruttokansantuotteen kasvun, työttömyysasteen ja inflaation ennusteita vuosille 1976–2016. Vertailukohtana käytettiin Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla), Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD), Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) ja Pellervon taloustutkimuksen (PTT) ennusteita.
”VM ja Etla läpäisivät eniten luotettavuustestejä, kun budjettivuoden BKT:n kasvu-, työttömyysaste- ja inflaatioennusteita tarkasteltiin – molemmat läpäisivät 13 testiä 15:stä. Testien mukaan VM:n ennustevirheet eivät systemaattisesti toistuneet ja ennusteet olivat harhattomia. Ministeriön ja Etlan tulevan budjettivuoden ja kuluvan vuoden ennusteet läpäisivät useimmin myös ennusteen informaation kattavuutta mittaavat testit. Tosin muutkin ennustajat, PTT, PT ja OECD, olivat tuloksissa lähellä eivätkä pärjänneet lainkaan hullummin. Niiden ennusteet osoittautuivat harhattomiksi, ja yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta ennustevirheet eivät toistuneet systemaattisesti”, VTV:n vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen kertoo.
VM:n ennusteet ovat osumatarkkuudeltaan tilastollisesti luotettavia ja edustavat vertailuryhmän parhaimmistoa. Kuluvan vuoden työttömyysasteen ennusteissa Etla kuitenkin onnistui hieman ministeriötä paremmin.
Kaikki ennustajat ovat onnistuneet välillä paremmin ja välillä huonommin. Esimerkiksi vuosina 2013–2015 kaikki yliarvioivat Suomen talouskasvua. Vuoden 2016 jälkeen puolestaan on todettu, että kaikki aliarvioivat talouskasvua vuoden 2017 osalta. VM on ollut tyypillisesti yli- ja aliarvioissaan tarkastelujoukon keskivaiheilla. Ennustaminen on osoittautunut hankalaksi erityisesti talouskehityksen käännepisteissä sekä tilanteissa, joissa Suomen viennin kehitys ei ole seurannut maailmankaupan kehitystä.
”VTV:n uudessa arviossa suhdanne-ennusteiden luotettavuutta tarkastellaan aiempaa monipuolisemmin. Raportissa on nyt testattu osumatarkkuuden ja harhattomuuden lisäksi ennustevirheiden satunnaisuutta ja toistuvuutta sekä ennusteiden informaation kattavuutta. Tarkasteluun otettiin myös aiempaa pidempi jakso, joka kattoi vuodet 1976–2016”, Kokkinen sanoo.
Edellisessä vastaavassa arviossaan vuonna 2016 VTV tarkasti VM:n ennusteiden luotettavuutta sekä ennusteiden riippumattomuutta. Valtiovarainministeriö laatii Suomessa talouspolitiikan pohjana käytettävät ennusteet, eikä mikään riippumaton ulkopuolinen taho vahvista niitä. Vaikka järjestely virallisten ennusteiden tuottamisessa on Euroopan komission mukaan EU:ssa poikkeuksellinen, se on silti EU:n direktiivin ja asetusten mukainen. Muissa euroalueen maissa ennusteiden laadinta on joko eriytetty riippumattomaan instituutioon tai vaihtoehtoisesti valtiovarainministeriön ennusteet vahvistaa riippumaton taho.
Lisätietoja
