Suomen hallituksen ilmoittama 15 miljardin euron kriisipaketti koronasta aiheutuvien vaikutusten lieventämiseksi yrityksille ja kotitalouksille ovat linjassa mm. Saksan ja Ruotsin hallitusten ilmoittamien tukitoimien kanssa. Vielä alkuviikosta hallitus esitti vain 5 miljardin euron tukipakettia. Tämä on kolmas osa koronaviruksen talousvaikutuksia käsittelevässä blogisarjassamme.
Kirjoittajat
Hallitus kertoi alkuviikosta tiedotustilaisuudessa talouspoliittisista toimistaan koronaviruksen taloudellisten haittavaikutuksien minimoimiseksi. hallitus kertoi helpottavansa koronaviruksen taloudellisia haittavaikutuksia antamalla 100 miljoonan euron lisätalousarvioesityksen. Lisäksi kerrottiin, että Finnveran pk-yritysten kotimaan rahoitusvolyymia lisätään 2,2 miljardilla eurolla ja Valtion eläkerahastosta (VER) ohjataan sijoituksia suomalaisten yritysten yritystodistuksiin 0,5–1 miljardilla eurolla. Hallitus arvioi toimien suuruudeksi noin 5 miljardia euroa. Tämä vaikutti alimitoitetulta reagoinnilta kriisiin.
Hallitus ilmoittikin tänään perjantaina mittavista lisätoimista. Hallitus julkisti 15 miljardin euron tukipaketin työpaikkojen ja yritysten pelastamiseksi. Hallitus antaa eduskunnalle lisätalousarvion, jonka koko on 400 miljoonaa euroa. Hallitus toteuttaa myös työmarkkinajärjestöjen ehdottamia toimia yritysten ja työpaikkojen säilyttämiseksi. Lomauttaminen nopeutuu 14 päivästä 5 päivään. Työttömyysturvan omavastuupäivät poistetaan ja muutoksen rahoittaa valtio. Näiden lisäksi työttömyysturva laajenee koskemaan Suomessa väliaikaisesti myös yrittäjiä ja freelancereita.
Business Finlandin ja ELY-keskusten kautta yrityksille saatavilla olevaa rahoitusta lisätään noin 200 miljoonalla eurolla. Yritysten verojen ja työeläkemaksujen lykkäämisen kustannusvaikutus valtiolle on arviolta 3–4,5 miljardia euroa, jonka yritykset maksavat myöhemmin takaisin. Valtaosa tukipakettia on yrityksille myönnettävän lainarahoituksen lisäystä. Finnveran yritysrahoitusvolyymiä kasvatetaan 12 miljardiin euroon nykyisestä 2 miljardista – eli 10 miljardilla maanantaina ilmoitetun 2,2 miljardin sijaan.
Tämä mittava kriisipaketti rahoitetaan ottamalla valtiolle lisää velkaa. Ilman tukitoimia ja lisävelkaantumista lasku kriisistä julkiselle taloudelle olisi vielä suurempi. Näiden toimien lisäksi yksityisen sektorin työeläkemaksuja alennetaan väliaikaisesti kesäkuusta alkaen loppuvuoteen arviolta 910 miljoonalla eurolla ja tämä rahoitetaan nk. EMU-puskureista, joiden suuruus on arviolta 7 miljardia euroa. Suomen Pankki lainoittaa koronaviruksesta kärsiviä yrityksiä ensi vaiheessa 500 miljoonalla eurolla.
Suomen elvytyspaketti linjassa Ruotsin ja Saksan toimien kanssa
Suomen elvytyspaketti on tässä vaiheessa talouden kokoon suhteutettuna samankokoinen naapurimaan Ruotsin kanssa. Ruotsin hallitus on esittänyt 27,8 miljardin euron kriisipakettia koronatilanteen helpottamiseen. Kriisipaketin tarkoituksena on tukea elinkeinoelämää ja taata työpaikat. Ruotsin hallitus esittää, että valtio ottaa kannettavakseen suuren osan työnantajan palkkakustannuksista. Paketin myötä työnantajan palkkakustannukset vähenevät puolella, ja valtio vastaa suurimmasta osasta kustannuksia. Työntekijä saa yli 90 prosenttia palkastaan.
Ruotsin valtio maksaa myös kaikki sairauslomien aikaiset kustannukset huhtikuussa ja toukokuussa. Myös yksityisyrittäjät saavat sairauspäiviltään korvauksen korkeintaan 14 päivän ajaksi. Lisäksi Ruotsin keskuspankki on varautunut 50 miljardin euron lainaohjelmalla.
Myös Saksan hallituksen taloustoimenpiteet vastaavat tällä hetkellä karkeasti arvioiden niin suuruudeltaan (suhteessa BKT:hen) kuin toimien kohdennuksen osalta Suomen pakettia. Myös Saksan toimet ovat ajallisesti rajattuja. Toimien fokus Saksassa on yrityksien likviditeetin turvaamisessa valtiontakausten ja kriisirahaston avulla sekä massatyöttömyyden estämisessä ja työntekijöiden toimeentulon turvaamisessa pääosin lyhennetyn työviikon avulla. Valtion kustantama kriisirahasto on suunniteltu pien- ja yksinyrittäjille.
Ainakin teoreettisesti rajattoman luotto-ohjelman toteuttaa Finnveraa vastaava viranomainen (KfW), jonka liikepankkien kautta tarjoamat lainat ovat 70–80-prosenttisesti Saksan valtion takaamia. Verrattuna Suomen 10 mrd. euron lisäykseen Finnveralle, Saksan ”teoreettisesti rajaton” strategia on tietysti riskipitoisempi. Se voi kuitenkin olla kannattava, koska se lisää markkinoiden luottamusta, joka on kriiseissä tärkeintä valuuttaa. Valtiontakausten tärkeyttä luottamusankkurina tässä kriisissä ei voi aliarvioida, ja siksi pidemmällä aikavälillä on pohdittava, annetaanko niitä liian matalalla kynnyksellä silloin kun taloudellinen tilanne on normaali.
IMF: globaalia finanssipoliittista elvytystä tarvitaan
Finanssipoliittisen elvytyksen lisäksi rahapolitiikkaa kevennetään. EKP on ilmoittanut laajentavansa yritys- ja valtionlainojen osto-ohjelmaa aiemmin ilmoitetun 120 miljardin euron lisäksi 750 miljardilla. Ilman finanssipoliittista elvytystä rahapolitiikan teho voi kuitenkin olla olematon, jos rahoitusmarkkinat eivät usko yritysten selviävän hengissä. Näin käy myös, jos markkinapaniikki estää talouden realiteettien huomioimisen.
IMF on peräänkuuluttanut koordinoitua, globaalia finanssipoliittista elvytystä kansallisten elvytyspakettien lisäksi. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen onkin lähtenyt vahvasti ajamaan koordinoituja EU:n toimia viruksen talousvaikutusten minimoimiseksi. Komissio ajaa muun muassa tilapäisiä höllennyksiä EU:n talouden vakaus- ja kasvusopimuksen velka- ja budjettivajesääntöihin.
Komissio on myös ehdottanut EU:n valtiontukisääntöjen tilapäistä keventämistä, jolloin EU-maat voisivat tilapäisesti myöntää talousvaikeuksiin joutuville yrityksille enemmän valtion tukea. Leyenin what ever it takes -viesti on tärkeä, vaikka finanssipoliittinen elvytys tapahtuu pääosin kansallisista budjeteista. Myös Suomen hallitus on selvästi omaksunut what ever it takes –linjan, sillä hallituksen ilmoituksen mukaan lisäbudjetteja tullaan tekemään lähiviikkoina lisää.
Pienenä avotaloutena Suomi on hyvin riippuvainen muiden (kauppakumppani)maiden toimenpiteistä sekä viruksen rajoitustoimenpiteiden osalta että taloudessa. Kriisin ratkaisu riippuu siis kansallisten toimenpiteiden lisäksi maailmantalouden toipumisesta. Sekä rahapolitiikka että finanssipolitiikka keskittyvät monissa maissa kriisin ydinvaiheesta selviytymiseen. Tähän mennessä ilmoitetut toimet vaikuttavat laajalti oikea-aikaisilta, mittavilta, kohdistetulta ja ne ovat pääosin myös ajallisesti rajattuja. Toimilla on potentiaali antaa markkinoille ja ihmisille luottamusta – kriisiajan tärkeintä valuuttaa.
