EU-tukirahojen avulla on saatu vähennettyä työttömyyttä ja lisättyä työpaikkoja

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) arvioi Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) -ohjelmien vaikuttavuutta, ohjelmien seurantaa sekä ohjelmien hallinnointikustannuksia ohjelmakaudella 2007–2013. Tarkastuksen mukaan kohdealueilla saatiin tukirahojen avulla vähennettyä työttömien määrää ja lisättyä työpaikkojen määrää. Lisäksi uudella EAKR-ohjelmakaudella 2014–2020 hallinnointikulut ovat merkittävästi pienempiä kuin aiemmin.

– Koko EU:n budjetista noin kolmasosa, 50 miljardia euroa, käytetään vuosittain alueiden kehittämiseen. Suomessa rakennerahastovaroja käytettiin ohjelmakaudella 2007–2013 noin 1,6 miljardia euroa. Lisäksi ohjelmiin panostettiin kansallista julkista rahoitusta vielä noin 2 miljardia euroa, taustoittaa johtava tuloksellisuustarkastaja Ville Vehkasalo.

Tarkastushavaintojen mukaan aluetuilla saatiin vähennettyä työttömien määrää. Määrä väheni erityisesti alueilla, joilla tuet kasvoivat moninkertaisiksi. Samalla työpaikkojen määrä kasvoi. Sen sijaan keskituloissa ja korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden määrässä ei havaittu tukitavoitteiden mukaisia vaikutuksia.

– EU:n aluepolitiikalla on onnistuttu saavuttamaan ainakin osittain sille asetettuja tavoitteita. Vaikutusten pitkäaikaisuutta emme voineet arvioida, sillä ohjelmakautta 2007–2013 seurasi ohjelmakausi 2014–2020 eli alueiden tukeminen jatkuu. On todennäköistä, että osa työllistyneistä on määräaikaisia hanketyöntekijöitä, Vehkasalo kertoo.

Tarkastuksessa hyödynnettiin luonnollista  koeasetelmaa, joka syntyi Pohjanmaan rannikkoseudulle, kun Kokkolan, Ylivieskan, Raahen ja Oulun seutukunnat liitettiin Länsi-Suomen tavoite 2-ohjelmasta vuonna 2007 Pohjois-Suomen EAKR-ohjelmaan.

EAKR-ohjelmien seurantatietojen laatua on kehitettävä

Tarkastusviraston mukaan kehitettävää on vielä etenkin EAKR-ohjelmien seurantatiedoissa. Vaikka viralliset tiedot eivät anna todellista kuvaa ohjelmien vaikuttavuudesta, niitä käytetään kuitenkin valtion talousarvioesityksissä määrärahojen perusteluina.

– Ohjelmien seuranta ei ole tyydyttävällä tasolla. Esimerkiksi määräaikaisia ja vakinaisia työpaikkoja ei tilastoida erikseen eikä työpaikkavaikutuksia ilmoiteta henkilötyövuosina. ELY-keskukset varmentavat tietoja lähinnä keskustelemalla. Lisäksi osa ilmoitetuista työpaikoista olisi toteutunut ilman tukiohjelmaakin, Vehkasalo kertaa havaittuja puutteita.

EAKR-ohjelmien hallinnointiin käytettiin ohjelmakaudella 2007–2013 Suomessa EU-säädösten sallima enimmäismäärä neljä prosenttia koko rahoituksesta. Nykyiselle ohjelmakaudelle Suomi oma-aloitteisesti supisti tuen kolmeen prosenttiin. Koska ohjelmien kokonaisrahoitus pieneni jonkin verran, hallinnointiin vuosittain käytössä oleva tuki väheni lähes puoleen edellisestä ohjelmakaudesta. Tarkastuksen perusteella tuen osuutta oli aiheellista pienentää käsittely- ja maksatuskäytäntöjen tehostuttua ja hallinnon digitalisoinnin kehittyessä.

***
Euroopan unionin sisäisiä kehityseroja pyritään vähentämään EU:n aluepolitiikalla. Politiikkaa toteutetaan EU:n aluekehitysrahaston ja sosiaalirahaston aluetuilla, joilla käynnistetään yritysten investointeja, parannetaan väestön koulutustasoa ja kehitetään infrastruktuuria. Aluepolitiikka taas on yksi tärkeimmistä keinoista Euroopan taloudellisen kasvun edistämiseksi Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti.

Suomessa oli ohjelmakaudella 2007–2013 käynnissä neljä rakennerahasto-ohjelmaa: Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen ohjelmat.

***

Tutustu tarkastuskertomukseen

Kategoriat