Maksullista toimintaa harjoittavan viranomaisen näkemys ei välttämättä aina vastaa valtion kokonaisetua. Kokonaiskuvan saaminen valtion maksullisesta toiminnasta on kuitenkin vaikeaa.
Ministeriöiden maksullista toimintaa koskeva ohjaus on pääsääntöisesti ollut riittävää. Maksullista toimintaa harjoittavan viranomaisen näkemys ei kuitenkaan aina ole sama kuin valtion kokonaisetu, etenkään jos kyse on liiketaloudellisesta toiminnasta. Viranomaiset saattavat kilpailla samoista asiakkaista tai saatavilla olevasta rahoituksesta. Siksi on selvitettävä, miten valtion kokonaisedusta huolehditaan useaa hallinnonalaa koskevissa asioissa.
Valtiovarainministeriön tulee selvittää, missä määrin yhteisrahoitteista toimintaa ja kustannusten korvaamista koskevia periaatteita on tarpeen tarkentaa sekä täsmentää rajanvetoa julkisoikeudellisten ja markkinasuoritteiden välillä. Lisäksi maksullisen toiminnan kustannuslaskennan periaatteita on syytä yhdenmukaistaa.
”Maksujen perusteiden on oltava selkeitä”, huomauttaa ylijohtaja Marko Männikkö. ”Maksupolitiikalla ja sitä koskevalla tarkastuksella varmistetaan, etteivät kansalaiset maksa ylihintaa palveluistaan.”
Kokonaiskuvan saaminen maksullisesta toiminnasta on talousarvion avulla vaikeaa. Valtiokonttori on kuitenkin vuosittain laatinut selvityksiä, joiden avulla saa kokonaiskäsityksen valtion maksullisesta toiminnasta. Selvitystä voitaisiin hyödyntää paremmin, jos se saataisiin näkyvämmin esille ja kiinteämmin liitetyksi talousarviovalmisteluun. Selvityksen sisällön tulee palvella eduskunnan ja valiokuntien tietotarpeita.
Hallinnonaloilla laadittavissa maksupolitiikkaa koskevissa selvityksissä on mahdollista arvioida myös säädösten ajanmukaisuutta sekä tutkia mahdollisuuksia yksinkertaistaa ja vähentää säädöksiä. Osalla hallinnonaloista on tällaisia selvityksiä laadittukin.
Valtion maksupolitiikka
Valtion virastojen ja laitosten maksullista toimintaa sääntelevä valtion maksuperustelaki tuli voimaan 1.3.1992.
Valtion maksullisen toiminnan laajuus on vuodesta 1991 vuoteen 2004 kaksinkertaistunut 1,3 miljardin euron tasolle, jossa se on suurin piirtein pysynyt vuoteen 2013 saakka.
Valtion maksupolitiikan toimivuudella on merkitystä siinä, miten palvelujen tuottamisen rahoitusvastuuta jaetaan kaikkien veronmaksajien ja palvelujen käytöstä maksavien asiakkaiden kesken.
Viime vuosikymmeninä on toteutettu useita uudistuksia, jotka ovat vaikuttaneet valtion maksupolitiikkaan, kuten suoritetuotannosta kertyvien maksutulojen määrään, maksutulojen hallinnointiin ja budjetointikäytäntöihin.
Lisätietoja
