Opintojen ohjauksen kehittämistyön tuloksia ei ole saatu levitettyä, vaan ne ovat usein jääneet paikallisiksi erillisratkaisuiksi. Yhteistyötä pitäisi tiivistää sekä ministeriöiden tasolla että paikallisen yhteistyön osalta, ja opintojen ohjauksen tietopohjaa parantaa.
Opintojen ohjausta pidetään yhtenä ratkaisuna rakennepoliittisiin tavoitteisiin nopeuttaa nuorten siirtymistä työelämään ja ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Ohjaustoiminnan menetelmiin on panostettu ja toteutusorganisaatio, tehtävät ja ohjaustarpeet ovat kasvaneet. Odotukset eivät kuitenkaan ole kaikilta osin täyttyneet. 2010-luvulla on vuosittain jäänyt noin 5000 nuorta ilman tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa.
Viime vuosina on toteutettu monia hyviä opintojen tai työhön ohjaukseen kohdistuvia kehittämishankkeita. Kehittämistyön tulokset ovat kuitenkin liian usein jääneet hajanaisiksi ja paikallisiksi ja niiden tulosten koonti ja arviointi puutteellisiksi. Hankkeet eivät ole edistäneet yhteistyöverkostojen juurruttamista toivotulla tavalla.
Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön tulisi määritellä selkeämmin yhteistyötarpeet ja hahmotella raamit, joissa otetaan huomioon eri hallinnonalojen ja asiantuntijaryhmien mahdollisuudet osallistua toimintaan. Toimijoilla on nykyisellään epäselvyyttä siitä, mitkä tehtävät ohjauksessa edellyttävät yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja tulisiko ohjauspalvelut koota kunnallisesti vai alueellisesti.
Ohjauspalveluiden suunnittelu on hajallaan
Nuorten ohjauspalveluiden suunnittelu on hajallaan eri ministeriöissä ja ministeriöiden eri sektoreilla. Hallinnon tiedot ohjauksen määrästä, laadusta ja vaikutuksista ovat puutteellisia, eikä alueellisista eroista tiedetä kovinkaan paljoa. Tietopohjan parantamiseksi olisi syytä toteuttaa koko ohjauksen kentän kattava valtakunnallinen arviointi sekä kehittää jatkuvaan seurantaan ja paikallisten erojen vertailuun soveltuvia työkaluja. Hyviä käytäntöjä tulisi pyrkiä systemaattisesti levittämään, mitä tavoitetta tukisi yhteisen opintojen ohjauksen tietopankin perustaminen.
Kansainvälisissä vertailuissa suomalaisen opintojen ohjausjärjestelmän vahvuutena on pidetty muun muassa sitä, että suuri osa ohjauksesta tapahtuu oppilaitoksissa. Käytännön ohjaustyön organisoiminen on kuitenkin vaikeutunut samalla kun opinto-ohjaajien tehtävien määrä on kasvanut. Ohjaajien omien arvioiden mukaan edellytykset oppilaiden yksilöohjaukseen ovat jopa heikentyneet. Eduskunnan sivistysvaliokunta on asettanut tavoitteeksi, että opintojen ohjaajalla olisi enintään 250 ohjattavaa, mutta tavoitteen toteutumista ei järjestelmällisesti seurata.
Lisätietoja
