Valtiolla ei ole käytössä menettelyitä, joilla arvioitaisiin palkkausjärjestelmien uudistamisen vaikutuksia valtion ja sen virastojen tuloksellisuuteen.
Vuosina 1994–2008 toteutetulla valtionhallinnon palkkausjärjestelmäuudistuksella oli tarkoitus tukea toimintayksiköiden tulosjohtamista ja toiminnallisten tulosten saavuttamista sekä kannustaa henkilöstöä parempiin työsuorituksiin ja osaamisensa kehittämiseen. Palkkausjärjestelmien uudistamisen vaikutuksia tuloksellisuuteen tai järjestelmien toimivuutta ja uudistuksen onnistuneisuutta tuloksellisuuden ja hallinnon kehittämisen yleisten tavoitteiden valossa ei kuitenkaan ole arvioitu.
Virastot ja laitokset ovat sopimustoiminnan puitteissa voineet itse päättää toimintaansa parhaiten soveltuvista vaativuuden- ja suorituksenarviointijärjestelmistään. Näin valtiohallintoon on saatu aikaan hyvin suuri määrä erilaisia palkkausjärjestelmiä, mikä osaltaan heikentää vertailukelpoisen tiedon tuottamismahdollisuutta.
Palkkausjärjestelmäuudistuksella tavoiteltiin myös palkkatason kilpailukyvyn kehittymistä. Valtion työmarkkinalaitoksen seurannan perusteella valtion palkkakilpailukyky on pääsääntöisesti parantunut. Virastoja ja laitoksia ei ole sen sijaan velvoitettu erikseen seuraamaan ja raportoimaan, miten uudistetut palkkausjärjestelmät ovat tukeneet toimintayksiköiden johtamista. Vuosittaisten suoritusarviointien toimivuutta ja yhteyttä virastolle asetettujen tulostavoitteiden asettamiseen ja saavuttamiseen ei ole myöskään seurattu.
Palkkausjärjestelmiä sekä niihin liittyviä menettelyjä ja raportointia olisi kehitettävä niin, että vaikutukset tuloksellisuuteen ovat arvioitavissa ja johdettavissa. Tällä tavoin palkkausjärjestelmät voivat osaltaan ohjata virastoja ja henkilöstöä tekemään tuloksellisuuden kannalta oikeita ja keskeisiä asioita. Valtion konserniohjauksen näkökulmasta olisi harkittava pidemmällä aikavälillä mahdollisuutta uuden ja yhtenäisen valtion palkkausjärjestelmän kehittämiseen.
Taustaa valtion palkkausjärjestelmäuudistuksesta:
Valtionhallinnossa on siirrytty nykyisin käytössä oleviin palkkausjärjestelmiin vuosina 1994–2008. Korvaamalla vanhat virkapalkkajärjestelmät uusilla palkkausjärjestelmillä oli tarkoitus tukea tulos-johtamista ja toiminnallisten tulosten saavuttamista.
Uusimuotoisissa palkkausjärjestelmissä palkkaa oli tarkoitus maksaa työn vaativuuden, työsuori-tuksen ja ammatinhallinnan sekä organisaation, yksikön ja ryhmän tuloksen perusteella. Näitä vastaavat palkanosat ovat tehtäväkohtainen osa, henkilökohtainen osa ja tulospalkkio-osa.
Keskeinen osa virastojen sisäistä johtamista ovat tulos- tai suoritusarviointikeskustelut sekä kehityskeskustelut, joissa arvioidaan työtehtäviä ja niistä suoriutumista sekä osaamistarpeita.
Tarkastusvirasto tarkasti valtiotason näkökulmasta, kuinka uudet palkkausjärjestelmät tukevat virastojen tuloksellisuuden johtamista. Tarkastuksessa ei selvitetty palkkausjärjestelmien toimivuutta virastotasolla eikä valtion henkilöstön kokemuksia palkkausjärjestelmäuudistuksesta.