Määrätietoisen ohjauspolitiikan puute heikentää valtioneuvoston toimintakykyä. Resurssien niukentuessa ja toimintaympäristön muutosten nopeutuessa on entistä tärkeämpää, että päätökset perustuvat huolella punnittuun tietoperustaan ja älykkäisiin ohjausjärjestelmiin.
Suomalaisessa lainvalmistelussa ja hallintopolitiikassa on sitouduttu tietoperusteiseen päätöksentekoon ja tietoon perustuva johtaminen on ollut lähtökohtana myös valtioneuvoston työskentelyn kehittämisessä. Tarkastuksissa on kuitenkin saatu havaintoja päätöksenteon tietoperustan heikkenemisestä, eivätkä tarkastusviraston tietojärjestelmiä ja tietoon perustuvaa politiikkavalmistelua koskevat suositukset ole toteutuneet kovinkaan hyvin. Valtion IT-palvelukeskuksen tarjoamia yhteisiä ICT-palveluja ei ole myöskään otettu kattavasti käyttöön.
”Valtiontalouden resurssien niukentuessa on erityisen tärkeää, että varojen suuntaamista koskevat päätökset perustuvat huolella punnittuun tietoon päätösten vaikutuksista”, toteaa valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti. ”Puutteellisesti valmistellut ratkaisut sekä tilastoinnin puutteet voivat jopa lisätä ei-toivottuja vaikutuksia ja heikentää resurssien käytön tehokkuutta.”
Valtioneuvoston käytännön toiminnassa on syntynyt jännitettä ja epätietoisuutta ministerin, ministereiden poliittisten esikuntien ja virkamiesjohdon rooleista. Näiden välinen tehtäväjako vaatisi uudelleen kirkastamista sekä poliittisten valtiosihteerien aseman ja toimenkuvan arvioimista. Ohjaus- ja johtamisjärjestelmiä tulisi arvioida ja kehittää valtioneuvoston päätöksentekokyvyn vahvistamisen näkökulmasta. Poikkihallinnollisten kokonaisuuksien ohjausta on myös tarvetta parantaa. Poikkihallinnollisista politiikkaohjelmista on luovuttu niihin kohdistuneen kritiikin vuoksi, mutta korvaavaa, vahvempaa välinettä ei ole saatu tilalle.
Tarkastusten perusteella ohjausjärjestelmän perustat ovat ministeriötasolla kunnossa, mutta käytännöt vaihtelevat. Taloudellisuudesta ja tuottavuudesta raportoidaan aiempaa paremmin. Tulostavoitteiden toteutumisen arvioinnissa ei tavoitteiden ja määrärahojen yhteys usein näy.
Ohjauksen vajeet heijastuvat myös kansalaisten saamien palvelujen vaikuttavuuteen. Esimerkiksi kuntoutuksen valtakunnallinen ohjaus ja vaikutusten seuranta on tarkastuksen perusteella jäänyt heikoksi, eikä kuntoutuksen hyödyistä työurien pidentämisessä ole saatu selvää näyttöä. Työurien pidentäminen on kuitenkin hallituksen keskeisiä tavoitteita, sillä työkyvyttömyyden vuoksi menetetään kokonaistuotantoa enemmän kuin työttömyyden vuoksi.
Erityisopetusta koskeneessa tarkastuksessa näkyvät osin samat ilmiöt. Erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden määrä on kasvanut painottuen perusopetuksen päättövaiheeseen. Kuitenkin vaikuttavuuden kannalta mahdollisimman varhainen tuki oppimisvaikeuksiin olisi suotavaa. Tukitoimilla perusopetuksen ensimmäisinä vuosina voitaisiin vähentää esimerkiksi oppimäärien yksilöllistämistä. Tarkastuksen perusteella yksilöllistetyn oppimäärän suorittaneet osallistuvat heikommin toisen asteen opintoihin ja työelämään kuin muut oppilaat. Erityisopetuksen kustannuksia ei kokonaisuudessaan tilastoida, minkä takia siihen suunnatun tuen vaikuttavuutta on hankalaa luotettavasti seurata.
”Teknologian ja toimintaympäristön muutokset vaativat ohjaus- ja johtamisjärjestelmien päivittämistä”, sanoo pääjohtaja Pöysti. ”Suomi tarvitsee uutta, innovatiivista ohjauspolitiikkaa, jossa keskeisessä asemassa olisi tietojärjestelmien hyödyntäminen sekä julkishallinnon sisällä että kansalaisyhteiskunnan suuntaan. Suomen kannattaisi olla tiennäyttäjä älykkäissä ohjausjärjestelmissä ja avoimen datan ja helpon käytettävyyden hyödyntämisessä.”
Valtiontalouden tarkastusvirasto luovutti tänään perjantaina 13. syyskuuta eduskunnalle vuosikertomuksen vuoden 2013 valtiopäiville. Siinä esitetään katsaus valtion taloudenhoidon ja hallinnon tilaan sekä tehdään yhteenveto eduskunnan kannalta tärkeimmistä tarkastushavainnoista.