Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan maatalouden tukihallinto on järjestetty Suomessa monimutkaisesti. Tarkastettavuus ja tukien saaminen Euroopan unionilta nousee tärkeämmäksi kuin rahoitus ja toiminnan vaikuttavuus. Maatalouden tukihallinto on kuitenkin järjestelmänä toiminut hyvin eikä tukia olla juurikaan peritty Suomelta takaisin.
Suomen maatalouspolitiikan tavoitteena on maataloustuotannon säilyttäminen ja EU:n tukien mahdollisimman suuri hyödyntäminen sen saavuttamisessa. Hallinnon toiminnan tehostamisessa ja hallinnollisen taakan vähentämisessä merkittävin tekijä olisi tukijärjestelmän yksinkertaistaminen. Tämä kuitenkin tarkoittaisi nykyisen maatalouspolitiikan tavoitteista tinkimistä.
Suomessa maatalouden tukihallinto on monimutkaisempi kuin useimmissa muissa EU-maissa. Suomalaisessa järjestelmässä kunnat toimivat historiallisista syistä neljäntenä portaana maa-ja metsätalousministeriön, Maaseutuviraston ja ELY-keskusten lisäksi. Useimmissa vertailukelpoisissa maissa hallinnon tasoja on vain kaksi tai enintään kolme.
Euroopan unionissa maatalouspolitiikan toimeenpano tapahtuu kansallisten järjestelmien avulla. Niihin kohdistuva Euroopan unionin ohjaus on tarkastus- ja valvontapainotteista. Tarkastusviraston tarkastuksessa havaittiin tämän johtaneen siihen, että säädöksissä ja toimenpiteissä pyritään huomioimaan asioiden tarkastettavuus eikä sinällään tärkeämpi toimenpiteiden vaikuttavuus.
Suomen maatalouspolitiikan muutoksissa on pyritty huomioimaan eri alueet ja tuotantosuunnat niin, että muutokset tuotannossa olisivat vähäiset. Näistä seikoista johtuen tuet, tukitasot ja tukialueet ovat muodostuneet hyvin monimutkaiseksi kokonaisuudeksi. Byrokratia ja hallinnollinen taakka olisi siis nähtävä hintana, joka nykyisen maatalouspolitiikan säilyttämis- ja ylläpitotavoitteista maksetaan.
Suomessa maataloustukien hallintoon kuluu karkeasti arvioiden noin 60 miljoonaa euroa vuodessa kunnilta ja valtiolta. Hallinnon jakamien maataloustukien kokonaismäärä on noin kaksi miljardia euroa vuodessa. Maataloushallinnossa kunnat muodostavat 61 paikallishallinnon yhteistoiminta-aluetta. Tuleva kuntauudistus saattaa kuitenkin muuttaa toimintaympäristöä, eivätkä yhteistoiminta-alueet välttämättä noudata kuntien muita yhteistyörajoja kuten esimerkiksi sairaanhoitopiirejä. Tämä voi aiheuttaa ongelmia.
Lisätietoja
