Valtion IT-palvelukeskukset tuottavat ICT-palveluja eri hallinnonaloille. Palvelukeskustoiminnan hyötyjen saavuttamiseksi ICT-käsitteistöä, palveluja ja prosesseja tulisi kuitenkin yhdenmukaistaa. Toiminnan tuloksellisuuden arvioimiseksi pitäisi luoda mittaristo ja raportointijärjestelmä. Myös hankkeiden arviointia ja ohjausta tulisi tehostaa.
Valtion IT-palvelukeskus (VIP) perustettiin vuonna 2009 tuottamaan valtionhallinnolle yhteisiä tai yhtenäistettyjä IT-palveluja. Näin hallinnonalakohtaiset IT-palvelukeskukset voisivat keskittyä ydintoiminnan tietojärjestelmiensä ylläpitoon ja kehittämiseen.
Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuksen pääkohde oli Valtion IT-palvelukeskus (VIP) ja sen toiminta. Tämän lisäksi kohteina olivat Aluehallinnon tietohallintopalveluyksikkö (AHTi), Hallinnon tietotekniikkakeskus (Haltik) ja Oikeushallinnon tietotekniikkakeskus (OTTK). Tarkastettujen palvelukeskusten kokonaisrahoituksen määrä vuonna 2011 oli noin 170 miljoonaa euroa ja henkilötyövuosien määrä noin 800. Tarkastettujen kohteiden lisäksi valtionhallinnossa toimii seitsemän muuta IT-palveluja tuottavaa yksikköä.
Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palveluissa on keskitytty pääasiassa uusien, yhteisten palveluiden kehittämiseen. Valtionhallinnolle kehitettyjä yhteisiä IT-palveluja ei ole kuitenkaan otettu kattavasti käyttöön. Eri IT-palvelukeskusten tuottamien palveluiden, ICT-käsitteistön ja prosessien yhdenmukaistamiseen sekä olemassa olevien ICT-palveluiden keskittämiseen ei myöskään olla kiinnitetty juuri huomiota.
Tarkastusvirasto katsoo, että palvelujen keskittämisestä saatavien hyötyjen toteutuminen edellyttää valtion IT-palvelukeskusten toimintatapojen ja -prosessien sekä ICT-käsitteistön yhdenmukaistamista. Tämän lisäksi yhteiset ICT-palvelut on otettava kattavasti käyttöön.
Tarkastuksen perusteella IT-palvelukeskusten toimintamallit, organisaatiomuodot ja raportointimenettelyt poikkeavat toisistaan. Monilta osin valtion ICT-toiminnan ohjaustieto perustuu vuosittain virastoille ja laitoksille osoitetun kyselyn tuloksiin.
Tarkastusvirasto toteaa, että valtion ICT-toiminnan ja IT-palvelukeskusten ohjauksessa käytettävän tiedon luotettavuuden parantamiseksi on kehitettävä laskentajärjestelmiä ja yhdenmukaistettava kirjanpitomenettelyjä. Tämän lisäksi on luotava tuloksellisuusmittaristo ja raportointimenettelyt toiminnan seuraamisen, hallinnan ja ohjauksen välineeksi.
Tarkastuksen kohteena olleiden ICT-kehittämishankkeiden ongelmina ovat usein olleet kireät aikataulut, riittämätön ohjaus, kustannusarvioiden epätarkkuus ja riskianalyysien puute tai niiden suppeus. Tarkastusvirasto katsoo, että hankkeiden arvioinnissa tulisi käyttää kattavammin kustannus-hyötyanalyyseja päätöksenteon tukena. Näiden perusteella voitaisiin keskittyä ensisijaisesti sellaisiin hankkeisiin, joiden toteuttaminen olisi kaikkein hyödyllisintä.
Valtionhallinnon ICT-hankkeiden seurantaa on tarkoitus tehostaa ottamalla käyttöön yhteinen menettely ja hankesalkku vuonna 2013. Valmisteilla on myös yhteinen malli kustannus-hyötyanalyysien laatimiselle. Tarkastusviraston näkemyksen mukaan linjaukset lisäävät tehokkuutta ja yhdenmukaisuutta toimintaan.
Valtion ICT-toimintoihin käytetään vuodessa noin 900 miljoonaa euroa ja valtion tietohallinnon kooksi on arvioitu noin 4 000 henkilötyövuotta.Valtionhallinnon toimialariippumattomia ICT-tehtäviä ollaan kokoamassa yhteen organisaatioon (TORI-hanke). Näitä tehtäviä arvioidaan valtionhallinnossa tekevän yli 1 000 henkilöä. Kustannusten on arvioitu olevan noin 350 miljoonaa euroa vuodessa.
Tarkastusvirasto katsoo, että sekä TORI-hanke että sen ulkopuolelle jäävät IT-palvelukeskukset tarvitsevat yhtenäisen johtamis-, suunnittelu- ja seurantajärjestelmän, jotta toiminnan tuloksellisuutta ja sen kehitystä voidaan luotettavasti arvioida.