Koronakriisiin vastaamiseksi tarvitaan riittävän suuria ja hyvin kohdennettuja talouspoliittisia toimia, arvioi Valtiontalouden tarkastusvirasto. Niiden tulisi myös olla nopeita mutta määräaikaisia. Kriisi tulee lisäämään julkista velkaa reilusti. Vaikka matala korkotaso helpottaa julkisen talouden tilannetta, Suomessa on tarve rakenteellisille uudistuksille, jotta velkasuhteen kasvu saadaan pysäytettyä.
Hallituksen kriisitoimet näyttävät olevan suunnilleen linjassa muiden Pohjoismaiden kanssa. Kansainvälinen vertailu on kuitenkin vaikeaa ja epävarmaa.
”Akuutissa vaiheessa kriisitoimien tulee keskittyä konkurssien ja massatyöttömyyden välttämiseen. Kun kotitalouksien luottamus on palautumassa ja tuotannon häiriöt vaimenevat, on varsinaisen elvytyksen vuoro”, sanoo vanhempi ekonomisti Matthias Strifler.
Julkinen velka tulee kasvamaan kriisin myötä reilusti. Valtiovarainministeriön kehitysarvion mukaan velan suhde BKT:hen hipoo 80:tä prosenttia vuonna 2024.
”Matala korkotaso auttaa julkista taloutta ottamaan tämän iskun vastaan. Pidemmällä aikavälillä Suomen tulisi kuitenkin päästä tilanteeseen, jossa julkisen velan suhde BKT:hen alenee noususuhdanteiden aikana ja velkasuhde voi nousta ainoastaan matalasuhdanteissa elvytystä varten. Tämän takia myös sote-uudistuksen tulisi edetä ja työllisyystoimia tulisi toteuttaa tällä vaalikaudella, vaikka akuutin kriisin hoitoon keskittyminen onkin juuri nyt tärkeää”, sanoo johtava finanssipolitiikan tarkastaja Mika Sainio.
Normaaliin finanssipolitiikan suunnitteluun tulisi palata mahdollisimman pian
Julkisen talouden hoitoa ohjaavat finanssipolitiikan EU-säännöt eivät ole kriisin takia voimassa. Myöskään kotimaisia finanssipolitiikkaa ohjaavia tavoitteita ja sääntöjä ei monelta osin sovelleta tällä hetkellä. Esimerkiksi valtion menokehyssääntöön on tehty poikkeuksia.
”Kriisin hoitamisen varmistamiseksi väliaikainen poikkeaminen finanssipolitiikan suunnittelukäytännöistä on perusteltua. Suunnitelmallisen julkisen talouden hoidon turvaamiseksi tulisi kuitenkin epävarmuudenkin vallitessa palata mahdollisimman pian vakiintuneeseen käytäntöön, jossa julkisen talouden suunnitelma sisältää sekä monivuotiset tavoitteet että suunnitelman tavoitteisiin pääsemiseksi ja jossa sitovasta menokehyksestä pidetään kiinni”, korostaa johtaja Matti Okko.
Huomiot perustuvat tarkastusviraston vastajulkaistuun finanssipolitiikan valvonnan arvioon. Arviossa tarkastellaan hallituksen julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2021–2024, poikkeusolojen vaikutuksia julkisen talouden suunnitteluun sekä hallituksen tekemiä toimia koronavirustilanteen johdosta. Arviossa tarkastellaan myös julkisen talouden suunnitelman pohjana olevan talousennusteen realistisuutta.
Tutustu tarkastusviraston uuteen arvioon: VTV:n arvio julkisen talouden hoidosta
Tutustu myös VTV:n ekonomistien blogeihin koronakriisin talousvaikutuksista.
Lisätietoja
