Terveydenhuollon tietojärjestelmien käytettävyyden parantamisella ja tietojärjestelmien yhdistämisellä voitaisiin säästää vuosittain 80 miljoonaa euroa. Tehostunut ajankäyttö mahdollistaisi laskennallisesti noin 400 000 uutta lääkärin vastaanottoaikaa terveyskeskuksiin. Tietojärjestelmien ja tietohallinnon uudistaminen on tärkeä osa kuntauudistusta ja terveydenhuollon rakenneuudistusta. Olisi myös harkittava tietohallintolakia täydentäviä lainsäädännöllisiä ratkaisuja.
Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja, oikeustieteen tohtori Tuomas Pöysti käytti perjantaina 24. helmikuuta puheenvuoron potilas- ja terveystietojen käsittelyn kustannuksista Oulussa Pohjolan lääkäripäivillä. Taustalla on Valtiontalouden tarkastusviraston sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-toimintaa koskeva tarkastuskokonaisuus. Parhaillaan tarkastusvirasto laatii eduskunnalle yhteenvetoa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien tilasta ja tietohallintoa koskevien eduskunnan kannanottojen toteutumisesta.
Eduskunnan yhteydessä toimivan valtiontalouden tarkastusviraston tarkastukset ovat hallituksesta ja hallinnosta riippumaton ulkoinen arviointi taloudenhoidon ja hallinnon tilasta. Tarkastukset ja niihin liittyvä asiantuntijatoiminta tukevat lisäksi hallitusta ja hallintoa tuloksellisen ja laadukkaan hallinnon kehittämisessä. Tarkastusviraston suositukset toteutuvat yleensä varsin hyvin: merkittävässä määrin on toteutunut 72 prosenttia annetuista suosituksista.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-toiminnan tuloksellisuuden ja tehokkaan tiedonhallinnan tiellä on useita rakenteellisia hidasteita. Niiden poistaminen on keskeinen osa suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista ja tuottavuuden parantamista. Terveydenhuollon tietojärjestelmien ja sähköisen terveydenhuollon arkkitehtuurin kehittämiseen käytetään Suomessa ja muissa Pohjoismaissa merkittävässä määrin julkisia varoja. Suomessa valtakunnallisten ratkaisujen kehittämisen kokonaiskulut julkiselle ja yksityiselle sektorille ovat noin 400 miljoonaa euroa, josta valtion ja kuntien osuus on noin 200 miljoonaa. Välittömät tietohallintomenot ovat noin 2,7 prosenttia julkisen terveydenhuollon kokonaismenoista.
Ruotsissa terveydenhuollon järjestämisestä vastaavat maakunnat. Ruotsin tarkastusvirasto Riksrevisionen on tarkastuksessaan arvioinut, että tietohallintomenot ovat siellä noin 3 prosenttia maakuntien kokonaismenoista. Maakunnat vastaavat terveydenhuollon lisäksi joukkoliikenteestä ja niillä on aluekehitys- ja kulttuuritehtäviä. Ruotsissa on myös käytetty noin 100 miljoonaa euroa valtakunnalliseen terveydenhuollon tietojärjestelmästrategian ja tietojärjestelmien toteuttamiseen. Vuosina 2011 – 2013 maakunnat käyttävät tähän vuosittain 28 – 30 miljoonaa euroa.
Tarkastusten ja tieteellisen tutkimuksen perusteella terveydenhuollon tietojärjestelmät tukevat huonosti lääkärien päivittäistä työtä. Tästä aiheutuu merkittävää vaivaa ja ajanhukkaa ja siten huomattavia piileviä kustannuksia. Esimerkiksi yksinkertaisen sanelun tallentaminen vaatii yli 60 klikkausta. Käyttäjäystävällisemmällä suunnittelulla lääkärien ja hoitohenkilökunnan työaikaa saataisiin suunnattua varsinaiseen hoitotyöhön. Samalla voitaisiin vähentää tietojärjestelmien käytössä syntyviä virheitä.
Vuonna 2010 terveyskeskuksissa oli 8 395 823 lääkärikäyntiä. Käytettävyyden parantaminen säästäisi työaikaa ja mahdollistaisi laskennallisesti noin 400 000 uutta lääkärin vastaanottoaikaa terveyskeskuksiin. Tämä edellyttäisi, että käyttäjäystävällisemmät tietojärjestelmät vähentäisivät pari minuuttia työaikaa potilaskäyntiä kohden. Valtiontalouden tarkastusviraston karkea arvio on, että terveydenhuollossa voitaisiin säästää vuosittain 80 miljoonaa euroa, jos käytettäisiin tuottavuudeltaan parhaita järjestelmiä.
Terveydenhuollon tietojärjestelmissä markkinoita hallitsee kaksi tietojärjestelmätoimittajaa. Kilpailun lisääminen valtakunnallisin ja määrätietoisin toimin säästäsi menoissa ja lisäisi käyttäjäystävällisyyttä. Kuntien ja muiden terveydenhuollon järjestäjien hankintayhteistyötä ja sitä koskevaa lainsäädäntöä onkin tarpeen edelleen kehittää.
Vuonna 2011 hyväksytty tietohallintolaki antaa ohjaaville ministeriöille uusia toimivaltuuksia ja työvälineitä johtaa tietohallintoa sekä tietojärjestelmien kehittämistä. Terveydenhuollossa tarvittaisiin uudenlaisia kokonaistaloudellisia toimintatapoja ja tietojärjestelmiä, joiden konkreettinen tavoite on maksaa itsensä elinkaarensa aikana hyötyinä takaisin. Käyttäjänäkökulman vahvistaminen ja terveydenhuollon työtapojen uudistaminen vaatii asiantuntevaa johtamista sekä käyttäjien ja useiden eri alojen asiantuntijoiden tiivistä yhteistyötä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien sekä kokonaisarkkitehtuurin ja sitä kautta palveluiden laadun ja taloudellisuuden kehittämiseksi olisi pikaisesti saatava kestävät ratkaisut sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteista. Tietohallinnon ja tietojärjestelmien näkökulma on tärkeää sisällyttää osaksi kuntauudistusta ja siinä tehtäviä kuntaliitoksia. Tässä yhteydessä on harkittava myös tietohallintolakia täydentäviä lainsäädännöllisiä ratkaisuja. Tietohallintolaki määrittää toiminnan puitteet, mutta laki saadaan täysimääräisesti käyttöön vain huolehtimalla riittävistä ja käytännönläheisistä asetustasoisista säädöksistä.