Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiahankkeilla ei ole saatu aikaan valtakunnallisesti vaikuttavia tuloksia. Valtionavustuksia on ohjautunut suurille IT-yrityksille, millä voi olla vaikutusta alan markkinatilanteeseen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiahankkeisiin myönnetyt valtionavustukset ovat edesauttaneet hankkeiden käynnistämistä, ja niillä on paikallisesti saatu aikaan myönteisiä tuloksia. Avustusten käyttöä ei ole kuitenkaan koordinoitu riittävästi valtakunnallisesti, mikä on johtanut useiden pienten ja päällekkäisten hankkeiden rahoittamiseen ja hallinnoinnin hankaluuteen. Hankkeiden tuloksia ei ole onnistuttu levittämään valtakunnallisiksi, ja toisinaan niiden toiminta on jopa päättynyt rahoituksen loputtua.
Tarkastus kohdistui hankkeisiin, jotka oli toteutettu Kansallisen terveyshankkeen ja FinnWell-ohjelman aikana vuosina 2003–2009, ja siinä tarkastettiin yhteensä 52 valtionavustusta saanutta hanketta tai hankekokonaisuutta eri puolella Suomea. Hankkeita on rahoitettu sosiaali- ja terveysministeriön, Tekesin ja maakunnan liittojen varoista sekä raha-automaattiavustuksilla.
Sekä sosiaali- ja terveysministeriön että Tekesin valtionavustusmenettelyissä on ollut puutteita ja jopa lainvastaisuuksia, minkä vuoksi valtionapuviranomaisissa on käynnistetty takaisinperintäselvityksiä. Valtionavustuspäätösten perustelut ja rahoituksen käytön kohdentaminen ovat olleet epäselviä, eikä valvontaa ole järjestetty kaikilta osin lain edellyttämällä tavalla. Useissa hankkeissa on tehty hankintalain vastaisia suorahankintoja eikä valtionavustusten käytön ehtoja ole noudatettu.
Tekes on myöntänyt valtionavustuksia sellaisten hankkeiden toteuttamiseen, jotka kohdistuivat julkiselle terveydenhuollolle tuotettavien ohjelmistojen kehittämiseen. Toimintamalli ei voi olla perusteltu, koska se aiheuttaa markkinahäiriöitä muutenkin suppeilla terveydenhuollon IT-markkinoilla. Tarkastuksessa tuli esiin tilanteita, joissa tietojärjestelmiä ei pystytty integroimaan keskenään rajapintoihin liittyvän määritysten puutteen tai korkean hinnoittelun vuoksi. Hankkeissa on jouduttu päätymään suorahankintoihin järjestelmien yhteensopimattomuuden takia.
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt potilaskertomusjärjestelmien klusterihankkeille valtionavustuksia, jotka ovat ohjautuneet merkittävässä markkina-asemassa oleville IT-yrityksille. Tällä voi olla vaikutuksia koko alan markkinoiden kilpailutilanteeseen. Tarkastusviraston näkemyksen mukaan onkin selvitettävä, täyttävätkö hankkeille myönnetyt valtionavustukset EU:n oikeudessa kielletyn sisämarkkinoilla kilpailua vääristävän valtiontuen tunnusmerkit.
Sekä sosiaali- ja terveysministeriössä että Tekesissä on tarkastuksen aikana ryhdytty toimenpiteisiin tilanteen parantamiseksi ja takaisinperintäselvitysten tekemiseksi. Muun muassa hankeohjeistusta on korjattu ja hankehallintaa parannettu. Valtionavustuksia koskevan päätöksenteon dokumentoinnin laatua tulee edelleen parantaa ja rahoituksen käytön valvontaa tehostaa. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön tulee harkita toimenpiteitä Tekesin roolin uudelleenarvioimiseksi julkiselle sektorille kohdennetun rahoituksen suhteen.
Tarkastushavaintojen perusteella annettiin sosiaali- ja terveysministeriölle, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, Valtiokonttorille, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskukselle sekä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle huomautukset havaituista puutteellisista menettelytavoista.
Tarkastuksessa ilmenneiden lainvastaisuuksien tai tukiehtojen noudattamatta jättämisen vuoksi sosiaali- ja terveysministeriön on selvitettävä takaisinperintään liittyvät edellytykset 25 valtionavustusta saaneen hankkeen ja kahden raha-automaattiavustusta saaneen hankkeen osalta, Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhden valtionavustusta saaneen hankkeen osalta ja Tekesin neljän valtionavusta saaneen hankkeen osalta.
Faktalaatikko
- Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiahankkeita on rahoitettu vuosina 2000–2009 valtion ja Euroopan unionin varoista yhteensä noin 180 miljoonalla eurolla, mihin eivät sisälly valtakunnallisten kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden kehittämisen (KanTa-hanke) ja sosiaalihuollon tietoteknologiahankkeen (Tikesos-hanke) kustannukset.
- Kokonaisuudessaan valtakunnallisina toimenpiteinä toteutettuihin kehittämishankkeisiin on sidottu vuosina 2000–2010 arviolta 250 miljoonaa euroa, mihin eivät sisälly Tekesin yrityksille myöntämien avustuksien ja lainojen omarahoitusosuudet tai Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitra) sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiahankkeille myöntämä rahoitus.
Sosiaali- ja terveysministeriö teki vuosina 2003–2007 yhteensä noin sata valtionavustuspäätöstä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeille. Tarkastus kattoi näistä noin 70 prosenttia.
Tekesin käynnistämän FinnWell-ohjelman toteutusaikana vuosina 2004–2009 myönnettiin rahoitusta 78 yrityshankkeelle ja 43 tutkimushankkeelle. Tekesin rahoitusosuus oli noin 92 miljoonaa euroa, josta noin 50 miljoonaa euroa kohdistettiin yritysprojektien rahoitukseen.