Puolustusvoimien HX- ja Laivue 2020 -hankkeita on valmisteltu perusteellisesti. Arvioitujen kokonaiskustannusten läpinäkyvyys voisi kuitenkin olla parempi.
HX- ja Laivue 2020 -hankkeiden tarkoituksena on korvata ja kehittää Ilma- ja Merivoimilta 2020-luvun puolivälin jälkeen poistuvia suorituskykyjä. Laivue 2020 -hankkeessa laivanrakennussopimus ja muut keskeiset hankintapäätökset on jo tehty, kun taas HX-hankkeessa lopullinen tarjouspyyntövaihe ja päätöksenteko ovat vielä edessä.
Tarkastuksen tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksenteon perustaksi erityisesti hankkeiden pitkän aikavälin kustannusvaikutuksista ja riskeistä. Tarkastuksessa selvitettiin, miten elinkaarikustannuksia ja toimeenpanon edellytyksiä on valmisteluvaiheessa varmennettu. Lisäksi on arvioitu HX-hankkeen vaikutusta sekä Euroopan unionin että kansallisten finanssipolitiikan sääntöjen noudattamiseen.
Hankkeet ovat valtiontalouden kannalta merkittäviä. Vuoden 2017 puolustusselonteossa HX-hankinnan arvoksi oli arvioitu 7–10 miljardia euroa. Vuotuisten käyttö- ja ylläpitokustannusten lähtökohtana ovat nykyisen Hornet-kaluston vuotuiset kustannukset. Lokakuussa 2019 ennen tarkennetun tarjouspyynnön lähettämistä talouspoliittinen ministerivaliokunta täsmensi hankintabudjetiksi 10 miljardia euroa. Samalla vuotuisten käyttö- ja ylläpitokustannusten katoksi asetettiin 10 prosenttia vuotuisista sotilaallisen maanpuolustuksen menoista. Vuoden 2020 kustannustasolla tämä tarkoittaisi enintään 270 miljoonaa euroa vuodessa. Kun elinkaarikustannuksiin lisätään yhteensä 2 miljardin suuruisiksi arvioidut elinkaaripäivitykset, voidaan päätyä yhteensä noin 20 miljardin euron elinkaarikustannuksiin vuoden 2020 hintatasolla.
HX-hankkeen päätösmalli ja valintaperusteet tähtäävät hankittavan suorituskyvyn maksimointiin. Päätösmallin muut osa-alueet – huoltovarmuus, teollinen yhteistyö ja elinkaarikustannukset – arvioidaan läpäisyperiaatteella. Osa-alueet eivät kuitenkaan ole erillisiä, vaan ne muodostavat monin eri tavoin toisiinsa kytkeytyvän kokonaisuuden. Päätökset huoltovarmuuden tai teollisen yhteistyön alueella vaikuttavat aina myös järjestelmän elinkaarikustannuksiin.
Valmistelun ja päätöksenteon kannalta haasteellista on se, että elinkaarikustannuksiin liittyvä tieto täsmentyy vasta lopullisissa tarjouksissa, ja tämän jälkeenkin tietoihin voi jäädä epävarmuutta. Eduskunnan on tarkoitus päättää HX-hankinnan rahoituksesta vuoden 2021 talousarvion käsittelyn yhteydessä. Varsinaisen hankintapäätöksen tekee valtioneuvosto puolustusministeriön esityksestä näillä näkymin vuoden 2021 loppuun mennessä.
HX-hankinta on kustannuksiltaan merkittävä, joten se vaikuttaa myös finanssipolitiikan sääntöjen noudattamiseen. Kansantalouden tilinpitoon kytkeytyvien sääntöjen vuoksi HX-hankinta vaikuttaa sääntöjen noudattamiseen vähäisessä määrin jo tämän vaalikauden aikana. Suurempi vaikutus näkyy kuitenkin vasta siinä vaiheessa, kun hävittäjätoimitukset alkavat näillä näkymin vuonna 2025. EU:n yleinen poikkeuslauseke finanssipoliittisiin sääntöihin aktivoitiin keväällä 2020 koronaviruksen aiheuttamien taloudellisten vaikutusten vuoksi. Poikkeuslauseke sallii vakaus- ja kasvusopimuksen säännöistä poikkeamisen toistaiseksi.
Laivue 2020 -hankkeessa Puolustusvoimilla itsellään on vastuu eri osatoimituksista muodostuvan kokonaisuuden hallinnasta ja yhteensovittamisesta. Kustannusarvio, johon hankintapäätöksessä on sitouduttu, ylitti alkuperäisen budjetin noin sadalla miljoonalla eurolla. Hankkeen kokonaiskustannuksiin ei sisälly kaikkia erillisinä hankittuja osajärjestelmiä, mikä ei ole läpinäkyvä käytäntö. Laivue 2020 -hankinnan elinkaaren aikaiset kokonaiskustannukset on arvioitu yhteensä noin 3 miljardiksi euroksi. Tehdyissä hankintasopimuksissa on pyritty ennakolta varautumaan tunnistettuihin riskeihin.
Molempien strategisten suorituskykyhankkeiden valmistelu on ollut perusteellista, ja siihen on sisältynyt myös ulkopuolista laadunvarmistusta. Varsinainen tarkastuskertomus on salassa pidettävä. (Käyttö rajoitettu, TL IV, Laki viranomaistoiminnan julkisuudesta 621/1999 24.1 §:n kohdat 10 ja 17). Tarkastuskertomuksen luku 4 on pääosin julkinen. Julkinen versio luvusta 4 on julkaistu tarkastusviraston verkkosivuilla.
Lisätietoja
