Liikenneverkon elinkaaren hallinnassa on sovitettava uusinvestoinnit ja ylläpidon kustannukset toisiinsa. Investointien määrän olisi oltava sellaisella tasolla, että myös tulevaisuudessa koko liikenneverkkoa on mahdollista ylläpitää tarkoituksenmukaisen palvelukykyisenä.
Liikenneverkko koostuu maantieverkosta, rautatieverkosta ja vesiväylistä. Ne on rakennettu pitkän ajan kuluessa, ja ne vaativat jatkuvaa ylläpitämistä ja korjaamista. Liikenneverkko tekee mahdolliseksi ihmisten liikkumisen sekä suurimman osan taloudellisesta toiminnasta Suomessa.
Tasearvoltaan liikenneverkko on noin 20 miljardia euroa, ja se on valtion merkittävin kiinteän omaisuuden erä. Verkon kehittämiseen ja ylläpitoon on käytetty viime vuosina noin 1,5–2 miljardia euroa. Liikenneverkon kunto on herättänyt huolta ja sen korjausvelka on kasvanut 2010-luvulla. VTV tarkasti liikenneverkon korjaustoiminnan vaikuttavuutta osana Omaisuuden elinkaaren hallinta -teemaa.
Liikenneverkon korjaustoimintaa ei ole tarkoituksenmukaista tarkastella erillisenä toimintana. Olemassa olevan verkon ylläpito ja uudet investoinnit liittyvät kiinteästi yhteen ja on tärkeää tarkastella niitä yhtä aikaa. Uusia investointeja tulisi tehdä sen verran, että tavoitellun liikenneverkon ylläpito on mahdollista pitkällä ajalla.
Liikenneverkon korjausvelan kasvu kertoo investointien painottumisesta. Korjausvelan kasvua pyrittiin hillitsemään vuosina 2016–2019 korjausvelkaohjelman lisämäärärahoilla. Liikenneverkon elinkaaren hallinnan kannalta tarvittaisiin pysyvämpää ratkaisua kuin ohjelmamuotoista lyhytaikaista rahoitusta. Uusi 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma mahdollisesti lisää pitkäjänteisyyttä.
Korjaustoiminnasta ei ole olemassa samanlaista taloudellista vertailutietoa kuin investoinneista. Uusista investointihankkeista laaditaan aina kustannus-hyötyarviot, jotka tuovat esiin investointien kannattavuuden ja antavat mahdollisuuden vertailla eri hankkeita. Korjaushankkeille ei ole tätä tietoa ja niiden keskinäinen edullisuus ei ole selvillä eikä niitä voi vertailla investointihankkeisiin. Tieto mahdollistaisi erilaisten hankkeiden vertailun.
Vastuu liikenneverkkojen hallinnasta on keskitetty Väylävirastoon. Rataverkossa ja vesiväylissä Väylävirastolla on vastuu koko verkosta, sen sijaan tieverkon hoito ja korjaustoiminta ovat alueellisten ELY-keskusten vastuulla. Kaikki ELY-keskukset eivät kuitenkaan vastaa oman alueensa maantieverkosta. Liikennetoimiala on vain yhdeksällä ELY-keskuksella, jotka vastaavat muidenkin ELY-keskusten tienpidosta. Ratkaisu ei tue liikenneverkon kehittämisen ja hoidon tarpeita, ja olisi syytä harkita toiminnan keskittämistä Väylävirastoon myös tältä osin.
Lisätietoja
