Vaikuttaako korruptio Suomen talouden kehitykseen?

Englantilaisen Lord Actonin kuuluisia sanoja lainaten ”valta korruptoi ja absoluuttinen valta korruptoi absoluuttisesti”. Yleisellä tasolla korruptio onkin määritelty vallan väärinkäytöksi yksityisen edun saamiseksi. Tosin näkemykset siitä, mitä valtaa korruptiossa väärinkäytetään, vaihtelevat. Maailmanpankin mukaan väärinkäytön kohteena on julkinen valta, kun taas korruptiota vastaan taistelevan kansalaisjärjestö Transparency Internationalin mukaan korruptiossa väärinkäytetään luovutettua valtaa (engl. entrusted power).

Jos korruptiota tarkastellaan käytännön tasolla, se rinnastetaan usein pelkästään lahjonnaksi, vaikka lahjonta on vain yksi korruption monista ilmenemismuodoista. Niin ikään kiristys, integriteetinvastainen verkottuminen, nepotismi ja sisäpiiritiedon väärinkäyttö ovat korruptiolle tyypillisiä muotoja. Korruptiossa raha ei siis välttämättä vaihda omistajaa – ainakaan suoranaisesti – vaan kyseessä voi olla myös tiedon tai palvelusten vaihtokauppa, joka johtaa tilanteeseen, jossa osapuolten epäasiallisesti hankkima hyöty kasvaa.

Toisaalta korruptio on sosiaalisen konstruktionismin tuotosta, eli sitä, mitä pidetään korruptiona tällä hetkellä, ei välttämättä pidetä korruptiona enää 50 vuoden kuluttua. Korruptiolle ei myöskään ole olemassa yhtä universaalisti hyväksyttyä määritelmää, mikä osaltaan vaikeuttaa sen tutkimista.

Suomessa rakenteellinen korruptio ilmenee epävirallisina verkostoina

Suomessa korruptio on yleensä juuri tiedon tai palvelusten tai molempien vaihtokauppaa, eikä niinkään katutason lahjontaa. Tutkimuskirjallisuudessa tätä Suomelle tyypillistä korruptiota kutsutaan rakenteelliseksi korruptioksi. Sillä viitataan korruptioon, jossa käytetään hyväksi yhteiskunnan rakenteista löydettäviä valuvikoja, ja jossa koko organisaatiokulttuuri sekä päätöksentekoprosessi ovat korruptoituneet.

Suomessa rakenteellinen korruptio ilmenee yleensä epävirallisina verkostoina, jotka tunnetaan paremmin nimellä hyvä veli -verkostot. Oikeusministeriön vuoden 2009 korruption vastaisen raportin mukaan hyvä veli -verkostoista on kyse silloin, ”kun hallinnon ja elinkeinoelämän sisäpiiriläiset tekevät toisilleen palveluksia epävirallisten suhteiden perusteella”. Toisaalta myös poliittisten päättäjien kaksoisroolit ja poliittiset virkanimitykset ovat altis alue rakenteelliselle korruptiolle. Suomessa esiintyvästä rakenteellisesta korruptiosta ei kuitenkaan tämänhetkisten tutkimusten perusteella ole saatavilla kovinkaan laajaa näyttöä.

Joka tapauksessa voidaan todeta, että rakenteellinen korruptio on monella tapaa kytköksissä hallintoon, instituutioihin ja valtaan. Lisäksi sitä esiintyy pääasiassa siellä, missä ovat jaossa merkittävät taloudelliset intressit. Siispä voidaankin kysyä, vaikuttaako korruptio Suomen talouden kehitykseen?

Julkisiin hankintoihin liittyvä korruptioriski on riski myös talouden kehitykselle

Tutkimuksen tulosten valossa voidaan todeta, että myös Suomessa korruptio vaikuttaa talouden kehitykseen. Tämä käy ilmi erityisesti kunnallistasolle mentäessä. Selityksenä tälle voidaan pitää sitä, että kunnissa korruptioriski on suuri, sillä valvonta kuntasektorilla on heikompaa kuin valtakunnallisella tasolla, ja päätöksentekijät muodostuvat usein paikallisista ”voimamiehistä ja -naisista”.

Näiden voimamiesten ja -naisten muodostamat epäviralliset verkostot saattavat taas toisinaan ohjailla kunnallista päätöksentekoa julkisten hankintojen ja kaavoitusten suhteen siten, että julkiset hankinnat menevät päättäjien suosimille toimijoille ja kaavoituspäätökset tehdään tiettyjä toimijoita miellyttäen. Vaikka päätöksentekijöihin ei olisikaan vaikutettu epäasiallisin keinoin, myös tämäntyyppinen suosinta on vaarallista talouden kehitykselle, sillä se rajoittaa kilpailua ja vääristää markkinoita allokoimalla resursseja kohteisiin, jotka eivät välttämättä tuota kaikista eniten lisäarvoa yhteiskunnalle. Tämä puolestaan synnyttää hyvinvointitappion, jonka loppupeleissä maksavat tavalliset kansalaiset.

Toisaalta korruptio ei ole niin laajamittaista Suomessa, että se vaikuttaisi kaikkiin talouden kehityksen osa-alueisiin. Voidaan kuitenkin todeta, että erityisesti julkisiin hankintoihin liittyvä korruptioriski on riski myös talouden kehitykselle, sillä julkiset hankinnat muodostavat lähes viidenneksen Suomen bruttokansantuotteesta.

Vaikka siis tällä hetkellä korruption uhka talouden kehitykselle ei näyttäisikään olevan tutkimuksen tulosten valossa kovinkaan suuri, se voi olla sitä kuitenkin tulevaisuudessa. Teoria osoittaa, että korruption taloudelliset vaikutukset tulevat esiin etenkin pitkän aikavälin kehityksessä.

Jos ongelmaan ei siis puututa ajoissa, voivat sekä sen taloudelliset että yhteiskunnalliset seuraukset olla merkittävät. Korruptio onkin siinä mielessä samanlainen ongelma kuin ilmastonmuutos, ettei se katoa minnekään silmiä ummistamalla tai siihen lyhytnäköisesti suhtautumalla. Tästä syystä korruptiota tulisikin torjua jo hyvissä ajoin.