Taudin torjuntastrategiat olivat keväällä Suomessa ja Ruotsissa hyvin erilaiset. Sen sijaan BKT:n kehitys on ollut maissa yllättävän samankaltainen erilaisista taudin torjuntastrategioista huolimatta.
Kirjoittajat
Suomen kokonaistuotanto on laskenut merkittävästi koronakriisin seurauksena, vaikka hallitus onkin onnistunut lieventämään taantuman haitallisia talousvaikutuksia. Suomen BKT:n volyymi putosi vuoden 2020 toisella neljänneksellä edelliseen neljännekseen nähden 3,9 prosenttia ja Ruotsin 7,1 prosenttia[1]. Näin katsoen Suomi näyttää selvinneen koronasta Ruotsia vähemmin vaurioin.
Peräkkäisten neljännesten vertailu ei kuitenkaan kerro talouskehityksen kokonaistilanteesta kaikkea. Suomi luisui laskusuhdanteeseen jo ennen koronaa, kun taas Ruotsissa kasvu jatkui koronakevääseen asti. Tämän takia Ruotsin BKT:n volyymin pudotus huhti-kesäkuussa on suurempi Suomeen verrattuna peräkkäisten neljännesten välisessä tarkastelussa. Sen sijaan vuoden takaiseen verrattuna BKT:n supistuminen on molemmissa maissa samaa luokkaa: Suomessa 6,1 prosenttia vuoden 2020 toisella neljänneksellä ja 2,8 prosenttia kolmannella neljänneksellä, Ruotsissa 7,1 prosenttia ja 2,7 prosenttia (ks. kuvio 1).
Yksityisen kulutuksen voimakas supistuminen aiheutti BKT:n romahduksen molemmissa maissa
Merkittävin yksittäinen BKT:n supistumiseen vaikuttava tekijä on sekä Suomessa että Ruotsissa yksityisen kulutuksen supistuminen (kuvio 2). Yksityinen kulutus on supistunut koronakriisin aikana lähes yhtä paljon Suomessa ja Ruotsissa mutta Suomessa hieman enemmän.
Yksityisen kulutuksen supistuminen johtuu lähes kokonaan palveluiden kysynnän heikentymisestä. Palveluiden kulutus edellyttää muita kulutuseriä enemmän ihmisten tapaamista paikan päällä, mikä puolestaan edellyttää liikkumista. Esimerkiksi Googlen Muutokset ihmisten liikkumisessa -raporttien[2] avulla voi tarkastella, miten liikkuminen on kehittynyt koronakriisissä eri maissa.
Olemme VTV:llä koostaneet kulutukseen liittyvän liikkuvuusindeksin, joka hyödyntää Googlen liikkumisdataa niissä paikoissa, joissa palveluita (ja tavaroita) kulutetaan.[3] Kulutukseen kytkeytyvä liikkuminen väheni keväällä Suomessa huomattavasti enemmän kuin Ruotsissa ensimmäisen tartunta-aallon iskiessä (kuvio 3). Todennäköisesti tähän vaikuttaa taudin tuoman uhkan ja ihmisten varovaisuuden lisäksi Suomen käyttöön ottamat Ruotsia tiukemmat rajoitustoimenpiteet.[4] On luonnollista, että Suomen tiukemmat rajoitustoimenpiteet – jotka keväällä menestyksekkäästi estivät taudin leviämisen – ovat aiheuttaneet myös sen, että palveluiden kulutus on supistunut hieman enemmän kuin Ruotsissa. Eroa voidaan kuitenkin pitää suhteellisen pienenä.
Myös investoinnit ovat supistuneet molemmissa maissa koronakriisin aikana, mutta Suomessa negatiivinen kehitys on alkanut jo ennen koronakriisiä. Ruotsissa taas koronan negatiivinen vaikutus investointeihin on selkeämpi, sillä investoinnit ovat pysyneet likimain samalla tasolla ennen koronakriisiä. Ruotsin investoinnit ovat toipuneet koronakriisistä Suomea nopeammin. Tämän taustalla voi olla elinkeinoelämän ja kuluttajien luottamuksen nopeampi palautuminen omaan ja yleiseen talouskehitykseen Ruotsissa Suomeen verrattuna.
Nettovienti vaikutti osaltaan siihen, että Suomessa BKT supistui koronakriisin alussa hieman vähemmän kuin Ruotsissa, sillä Suomessa nettoviennin vaikutus kokonaistuotannon kehitykseen oli hieman positiivinen ja Ruotsissa negatiivinen. Tätä selittää se, että tuonti supistui koronan alkuvaiheessa Suomessa vientiä voimakkaammin ja käänsi nettoviennin positiiviseksi, kun taas Ruotsissa vienti supistui tuontia enemmän. Ruotsissa nettoviennin kehitys on kuitenkin ollut tasaisen vahvaa ennen pandemiaa, ja nettoviennin voimakas supistuminen ajoittuu täsmällisesti koronakevääseen. Suomessa sen sijaan nettoviennin vaikutus BKT:hen on heilahdellut enemmän ollen välillä positiivinen ja välillä negatiivinen.
BKT:n ja sen alaerien tilastojen tarkentuminen voi vielä muuttaa kokonaiskuvaa talouden kehityksestä
On hyvä huomata, että neljännesvuosittaiset luvut voivat edelleen tarkentua tilastojen täydentyessä ja että vuoden neljännen neljänneksen luvut voivat muuttaa vuositason kokonaiskuvaa molemmissa maissa. Jäännöserä, joka sisältää tilastollisen eron, varastojen muutoksen ja arvoesineiden nettohankinnan, täsmentynee vielä tilastojen täydentyessä, ja tilastollinen ero poistuu lopullisista vuositilinpidon tarjonta- ja käyttötaulujen luvuista, koska kysyntä ja tarjonta tasapainotetaan tuoteryhmätasolla[5]. Samoin julkisen kulutuksen tilastojen odotetaan tarkentuvan vuositilastojen valmistuessa, sillä korona on esimerkiksi hankaloittanut terveydenhoitopalvelujen tuotannon arviointia[6]. Ennakkotietojen perusteella julkinen kulutus on supistunut molemmissa maissa, vaikka molemmat maat ovat lisänneet julkisia menoja elvyttääkseen taloutta.
Koronakriisin aiheuttama pudotus BKT:n volyymissa ja sen alaerissä on ollut Ruotsissa jonkin verran Suomea suurempi koronakriisin alkuvaiheessa. Samaan aikaan taudin torjuntastrategia on ollut erilainen Ruotsissa ja epidemiatilanne vakavampi. Jää jälkikäteen arvioitavaksi, kuinka paljon erilaisilla taudin torjuntastrategioilla on lopulta merkitystä reaalitalouden kannalta.
[1] Neljännesvuositilinpidon luvut vuoden 2020 kolmannelta neljännekseltä on julkaistu 27.11.2020, ja koska luvut ovat ennakollisia, ne voivat vielä tarkentua.
Suomen neljännesvuositilinpidon luvut: Tilastokeskus
Ruotsin neljännesvuositilinpidon luvut: Ruotsin tilastoviranomainen SCB
[2] Google COVID-19 – Muutokset ihmisten liikkumisessa -raportit.
[3] Googlen liikkumisaineisto sisältää tietoa siitä, kuinka paljon käytyjen kertojen lukumäärä ja kesto ovat muuttuneet vuoden alkuun verrattuna seuraavissa paikoissa: vähittäiskauppa ja vapaa-ajan paikat, ruokakaupat ja apteekit, puistot, läpikulkuasemat, työpaikat ja asuinalueet. Indeksi on laskettu keskiarvona listatuista paikoista luukkuun ottamatta puistoja, työpaikkoja ja asuinalueita. Datassa on useita puutteita, joista merkittävin se, että sitä ei ole kausitasoitettu.
[4] Katso myös KKV:n muistio.
[5] Tilastollisella erolla tarkoitetaan BKT:n eri laskentatapojen erotusta, eli arvonlisäysmenetelmällä (tarjontalähestymistapa) ja lopputuotemenetelmällä (kysyntälähestymistapa) laskettujen BKT-estimaattien erotusta.