Tarkastusvirastoilla on yhteinen pähkinä purtavana, kun elvytystoimia kohdennetaan ilmastokestävästi

Koronaviruspandemia on herättänyt tarkastelemaan yhteiskuntamme kriisinkestävyyttä sekä johdattanut pohtimaan tulevaisuuttamme kriisin jälkeen.

Kirjoittaja: Tiina Väänänen

Juuri nyt olemme tärkeiden kysymysten äärellä. Palaammeko rokotteen jälkeen vanhoihin toimintatapoihimme vai onko meillä jälleen edessä uusi normaali? Vaaniiko tulevaisuuden kulman takana uusia kriisejä, jotka pistävät yhteiskuntamme yhtä sekaisin kuin Covid-19? Euroopan tarkastusvirastot ovat pohtineet näitä kysymyksiä ja pyrkivät tukemaan Eurooppaa, kun kestävämpää tulevaisuutta rakennetaan.

Pitkän aikavälin suunnittelulla voimme ratkoa useampia kriisejä yhdellä iskulla

Yhteiskuntamme on monien pitkän aikavälin haasteiden kuten maailmantalouden elvyttämisen ja ilmastonmuutoksen edessä. Riskejä voidaan kuitenkin etukäteen hallita, vaikka se voi tuntua haastavalta, ellei jopa mahdottomalta.

Koronaviruspandemia on erinomainen esimerkki yllättäen realisoituneesta riskistä, jota ei osattu etukäteen juurikaan ennakoida. Se osoitti, että ilman minkäänlaista riskienhallintaa yhteiskuntamme turvaverkot voivat yllättäen pingottua äärirajoilleen. Riskinä pandemia oli odottamaton, minkä lisäksi sen vaikutukset olivat laajemmat ja suuremmat kuin kriisin alkuvaiheessa osattiin odottaa.

Ilmastonmuutoksesta sekä sen aiheuttamista uhkakuvista on kuitenkin tiedetty jo pitkään, emmekä voi tulevaisuudessa vedota sen yllättävyyteen samalla lailla kuin koronapandemian. Kun koronakriisiä ratkotaan, tehokkaat ja tulevaisuuden huomioivat talouden elvytystoimet ovat olennainen osa kriisin ratkaisemista.

Kriisiratkaisuista voi myös löytyä synergiaetuja. Monet kansainväliset instituutiot kuten YK ja Maailmanpankki ovat painottaneet vihreän elvytyksen tärkeyttä tämänhetkisen koronakriisin ratkaisemisessa. Vihreän siirtymän ja ilmastokestävyyden periaatteita tulisi noudattaa erityisesti kriisin jälkihoitotoimien suunnittelussa samalla politiikkakoherenssista huolehtien.

EU-maat ovat huomioineet vihreän siirtymän merkityksen heinäkuussa 2020 hyväksymässään Next Generation EU -koronaelvytyspaketissa. Markkinoilta otettava 750 miljardin euron laina jaetaan avustuksina ja lainoina jäsenmaille, mutta ei millä tahansa ehdoilla.

EU:n valtiovarainministeriö antoi lokakuussa 2020 asetuksen, jonka mukaan 37 prosenttia avustuksista ja lainoista on kohdennettava ilmastotoimiin ja ympäristön kannalta kestävän kehityksen investointeihin kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa. Suomen kansallisessa suunnitelmassa eli kestävän kasvun ohjelmassa tämä kriteeri täyttyy: 0,9–1,2 miljardia euroa kohdennetaan toimiin, joissa vihreällä siirtymällä tuetaan talouden rakennemuutosta.

Kannattaa myös pitää mielessä Pariisin ilmastosopimuksen artikla 2.1c, jossa Suomi ja muut Euroopan maat ovat vuonna 2015 sitoutuneet sovittamaan rahoitusvirrat yhdenmukaisiksi suhteessa vähäpäästöiseen kehityskulkuun ja kehitykseen.

Sopeutumiskyky ja valmius kriittisen tärkeitä sekä koronaviruksen että ilmastonmuutoksen torjunnassa

Mikäli koronaelvytysrahoja ei kyetä investoimaan ilmastokriisiin vastaamalla, on todennäköistä, että rakennemuutoksen vihreä siirtymä ja kestävämpi tulevaisuus eivät toteudu. Tämä voi johtaa ympäristöongelmien pahenemiseen tulevaisuudessa. Huoli ei kosketa pelkästään Suomea, sillä haaste on Euroopan yhteinen.

Tilanne edellyttääkin huolellisuutta ja tarkkuutta. On ymmärrettävää, että taloutta halutaan elvyttää nyt mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, jotta kansantalouden kurssia saadaan korjattua nousujohteiseksi. Ilmastonmuutoksen vuoksi on muistettava, että elvytystoimet tulee tehdä maltilla. Rahat tulee investoida hankkeisiin, jotka ovat sekä ilmastokestäviä että todella taloutta elvyttäviä. Suomen kansantalouden kannalta vihreä elvytys tarjoaa paljon mahdollisuuksia ja kestävään kehitykseen investoimisessa on potentiaalia. Suomen on mahdollista kehittyä yhdeksi ympäristö- ja energiateknologian johtavaksi maaksi, josta voimme hyötyä taloudellisesti myös pidemmällä aikavälillä.

Euroopan tarkastusvirastot kollektiivisesti mukana uudessa projektiryhmässä

VTV vetää yhdessä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kanssa Euroopan alueen tarkastusvirastojen (EUROSAI) projektiryhmää teemalla ”Preparing for future risks and climate crisis: Time for audit to take a long-term view?” Edellä esitettyjen, pitkälle aikavälille kohdistuvien riskien tarkastamisen ohella tarkoituksena on kerätä tarkastustietoa Euroopan maiden koronaelvytyksen vihreydestä ja siitä, onnistutaanko Euroopassa todella tukemaan talouden vihreää rakennemuutosta.

Mahdollisuus tukea talouden vihreää rakennesiirtymää elvytystoimilla on herättänyt kiinnostusta monissa eri maissa. Sen myötä EUROSAIn projektiryhmään on ilmoittautunut jo 21 eurooppalaista tarkastusvirastoa. Valtiontalouden tarkastusviraston sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen lisäksi projektin vetovastuuta ovat ottaneet myös Iso-Britannian, Belgian ja Portugalin tarkastusvirastot.

Euroopan tarkastusvirastojen tavoitteena on erityisesti kehittää menetelmiä, joilla voitaisiin arvioida riskien tunnistamista ja rahoituksen vihreyttä. Lisäksi tarkoituksena on jakaa tietoa ja kokemuksia näitä aiheita käsittelevistä tarkastuksista sekä koostaa kerätty tieto yhteen.

Tällä hetkellä projektiryhmän on tarkoitus työskennellä syyskuuhun 2022 saakka. On mielenkiintoista nähdä, minkälaisia menetelmiä voimme lopulta testata ja kehittää työkauden aikana ja minkälaisia varmentavia tuloksia projektin loppuraporttiin voidaan koostaa. Tavoite on, että saamme yhdessä luotua uusia ideoita siitä, miten tulevaisuuteen voidaan valmistautua paremmin ja kuinka valtioiden ylimmät tarkastusviranomaiset voivat tukea kestävämpää tulevaisuutta.

Kategoriat