Laadukas ja kaikille saatavilla oleva koulutus on ollut pitkään yksi Suomen menestystarinan kulmakivistä. Koulutus kasvattaa niin henkistä kuin aineellista hyvinvointia. Voi olettaa, että laadukas opetus ja koulutus vahvistavat jatkossakin Suomen kilpailukykyä, kansantaloutta ja valtiontaloutta.
Kirjoittaja
Perusopetuksen tavoite Suomessa on perusopetuslain mukaan ”tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja”.
VTV tarkasti vastikään, sisältääkö nykyinen perusopetuksen opetussuunnitelma niitä taitoja, joita tulevaisuuden työelämässä on ennakoitu tarvittavan. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on listannut tällaisiksi taidoiksi luovan ongelmanratkaisun, sosiaaliset ja tunnetaidot, monilukutaidon sekä toimijuuden.
Tarkastuksessa selvisi, että tulevaisuuden taidot ovat olleet keskeisesti esillä suomalaisessa perusopetuksessa viimeisimmästä, vuonna 2014 tehdystä perusopetuksen opetussuunnitelman päivityksestä lähtien.
Opetussuunnitelma vaatii opettamaan tulevaisuuden työelämässä tarvittavia taitoja
Opetushallituksen laatima opetussuunnitelman perusteet -dokumentti kertoo ne asiat, joita perusopetuksessa tulee opettaa. Opetuksen järjestäjät, eli pääasiassa kunnat, tekevät perusteiden pohjalta omat kunta- tai koulukohtaiset opetussuunnitelmansa. Näissä paikallisissa suunnitelmissa ilmoitetaan keinot, joilla Opetushallituksen asettamiin tavoitteisiin päästään.
Opetushallituksen päivitys astui voimaan vuoden 2016 syksyllä. Se toi suunnitelmaan niin kutsutut laaja-alaiset osaamisalueet. Niillä tarkoitetaan opetussuunnitelman mukaan ”tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta”. Lisäksi opetussuunnitelmassa lukee: ”Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla” (ks. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014).
Laaja-alaiset osaamisalueet on asetettu osaksi opetuskokonaisuutta siten, että kaikissa oppiaineissa on niihin kytkös. Tarkastuksessa paljastui, että nämä laaja-alaiset osaamisalueet sisältävät myös niitä taitoja, joita OECD on ennakoinut tarvittavan tulevaisuuden työelämässä (taulukko 1).
Taulukko 1: Tulevaisuuden osaamistarpeet perusopetuksen opetussuunnitelmassa
| Laaja-alaisen osaamisen alueet opetussuunnitelman perusteissa | Osaamisalueen sisältämä OECD:n määrittelemä tulevaisuuden osaamistarve |
| Ajattelu ja oppimaan oppiminen | Oppimaan oppiminen, luova ongelmanratkaisu |
| Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu | Sosiaaliset taidot |
| Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot | Tunnetaidot, sosiaaliset taidot |
| Monilukutaito | Monilukutaito |
| Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen | |
| Työelämätaidot ja yrittäjyys | |
| Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen | Oppilaan toimijuus |
Muutos edelliseen, vuoden 2004 opetussuunnitelmaan nähden oli suhteellisen iso. Edellisessä opetussuunnitelmassa laaja-alaisia osaamisalueita ei tässä merkityksessä vielä ollut, vaikkakin taide- ja taitoaineissa vastaavien taitojen opettamista olikin edellytetty.
Taitojen opettaminen onnistuu, jos siihen on riittävästi aikaa
Uusien opetettavien asioiden lisäys opetussuunnitelmaan asettaa uusia vaatimuksia opettajille ja kouluille. Tarkastuksen perusteella näiden ”tulevaisuuden taitojen” opetus pystytään järjestämään kouluissa varsin hyvin vaikka haasteitakin on.
Yksi haaste liittyy opetuksen järjestäjien ja koulujen saamaan tukeen. Opetushallitus tuki opetuksen järjestäjiä ja kouluja koulutuksilla sekä jakamalla toimeenpanoa tukevaa informaatiota etenkin siinä vaiheessa, kun järjestäjät laativat paikallisia opetussuunnitelmia. Tuki kuitenkin väheni – käytännössä lähes loppui – sen jälkeen, kun paikalliset suunnitelmat valmistuivat vuonna 2016. Tarvetta tuen jatkamiselle pidempään olisi kuitenkin ollut, koska opetussuunnitelmat muuttuivat niin merkittävästi ja viimeiset luokka-asteet siirtyivät uuden opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen vasta vuonna 2019.
Toisaalta laaja-alaisten taitojen opettamista on haitannut opettajien liian kiireiseksi kokema arki. Usein taitojen opettaminen jää arkisen selviytymisen ja oppiainekohtaisten tietojen opettamisen jalkoihin. Lisäksi opettajien mukaan on suuria eroja siinä, kuinka hyvin lapset hallitsevat opetettavat taidot koulutielle tullessaan. Sekään ei helpota tehtävää.
Perusopetus on valtiontalouden kannalta suuri panostus, sillä perusopetuksen vuosittaiset kustannukset ovat vajaat 5 miljardia euroa. Valtio kattaa kustannukset yhdessä opetuksen järjestäjien kanssa. Perusopetuksen piirissä puolestaan on vuosittain yli puoli miljoonaa oppilasta. On helppo ymmärtää, että tulevaisuuden taitojen opettamisella on suuri merkitys koko väestön osaamiselle.