Potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämisessä tarvittaisiin nykyistä selkeämpää johtamista sekä johdonmukaisesti asetettuja tavoitteita ja niiden seurantaa.
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tarkastuksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja sen alainen hallinto eivät ole ohjanneet potilas- ja asiakasturvallisuutta pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti. VTV selvitti, miten sosiaali- ja terveysministeriö ja sen alainen hallinto ovat kehittäneet, ohjanneet ja tukeneet potilas- ja asiakasturvallisuutta viimeisten kymmenen vuoden ajan.
Tarkastuksen mukaan viranomaisvastuissa on ollut päällekkäisyyksiä ja toiminnan ohjauksessa muutoksia, katkoksia ja hitautta. Lisäksi monet potilas- ja asiakasturvallisuuden keskeiset kansalliset tavoitteet, kuten esimerkiksi selkeiden mittareiden määrittely, ovat jääneet saavuttamatta.
”Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjien ja tuottajien näkökulmasta ohjauksen puutteet ja epäselvyydet ovat heijastuneet potilas- ja asiakasturvallisuustyön toteuttamisen edellytyksiin”, VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Mikko Koskinen kertoo.
Tarkastuksen mukaan potilas- ja asiakasturvallisuudesta kerätty kansallinen tieto on hajanaista ja puutteellista. Vaaratapahtumista, poikkeamista ja riskeistä ei saa yhdenmukaista kuvaa, ja keskeisiä mittareita ei ole määritelty. Palveluiden turvallisuudesta ei myöskään ole vielä riittävästi sellaista tietoa, jota voitaisiin hyödyntää toiminnan kehittämisessä, organisaatioiden vertailussa tai hyvien käytäntöjen jakamisessa.
Suosituksina VTV esittää muun muassa, että STM:n tulisi osoittaa potilas- ja asiakasturvallisuuden valtakunnallinen johto- ja kehittämisvastuu nykyistä selkeämmin toimivaltaiselle viranomaiselle. VTV ehdottaa myös lainsäädännön kehittämistä sekä kansallisten, laatua ja turvallisuutta kuvaavien mittarien määrittelemistä.
”Strategisen ohjauksen tulisi olla suunnitelmallista ja kansallisten tavoitteiden toteutuminen tulisi varmistaa systemaattisella seurannalla. Kehitettävää on paljon, mutta yleiskuva sote-organisaatioissa tehdystä työstä on silti positiivinen. Etenkin erikoissairaanhoidossa prosessien toimivuuteen ja hoidon turvallisuuteen on panostettu. Toivottavasti kehitys ulottuu jatkossa yhä vahvemmin myös sosiaalihuollon palveluiden laadun ja turvallisuuden varmistamiseen”, Koskinen sanoo.
Virheettömällä hoidolla ja palveluilla on merkitystä sekä yksilöiden hyvinvointiin että julkisen talouden hoitoon. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n arvion mukaan terveydenhuollon kustannuksista noin 15 prosenttia aiheutuu hoidossa tapahtuneiden virheiden ja haittojen korjaamisesta.
Tutustu julkaisuun: Potilas- ja asiakasturvallisuuden ohjaus ja seuranta
Lisätietoja
