Avun hallinnointi on kehittynyt selvästi tarkastuksen kannanottojen mukaisesti. Jälkiseurantaraportissa selvitetään, mihin toimenpiteisiin tarkastuskertomuksessa esitettyjen suositusten ja muiden kannanottojen johdosta on ryhdytty.
Yhteenveto ja jatkotoimet
Tarkastuksessa (8/2012 Humanitaarinen apu) havaittiin, että Suomen humanitaarisen avun hallinnoinnissa oli kehittämistarvetta ulkoasiainministeriön sisäisissä prosesseissa, avun ohjeistuksessa, avustusten käyttöä sääntelevissä sopimuksissa ja avustusten käytön seurannassa.
Suomen myöntämä humanitaarinen apu on integroitu osa humanitaarisen avun kokonaisjärjestelmää ja voi olla tuloksellista vain, mikäli koko järjestelmä toimii tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti.
Humanitaarisen avustustoiminnan arviointityötä tulee kohdistaa erityisesti toiminnan vaikutuksiin. Humanitaarisen avun, ennaltaehkäisyn ja erilaisten kehitystoimien välisen yhteyden lujittamisella edistetään avun tuloksellisuutta ja kestävän kehityksen saavuttamista. Pidemmällä aikavälillä tulee pyrkiä sellaiseen vaikutuksen kestävyyteen, joka poistaa avun tarpeen jatkuvan toistumisen.
Suomen humanitaarisen avun hallinnointi on kehittynyt selvästi tarkastuksen kannanottojen suuntaisesti.
Ulkoasiainministeriön myöntämään humanitaariseen apuun on alettu soveltaa valtionavustuslakia, apua ja sen varainkäyttöä koskeva ohjeistus on otettu käyttöön, humanitaarisen avun määrärahan suunnittelua ja budjetointia on kehitetty ja avun maksatuksia on kiireellisissä tapauksissa edelleen nopeutettu.
Useimmilla muilla tarkastuksen kohteena olleilla alueilla kehitys on myös ollut pääosin myönteistä, joskin vaikeammin verifioitavissa.
Ministeriön vaikuttamistyön tavoitteellisuutta monenkeskisissä järjestöissä on parannettu ottamalla käyttöön vaikuttamissuunnitelmat, joiden toteutumisesta raportoidaan vuosittain. Suunnitelmissa korostetaan järjestöjen tulosperusteisen johtamisen edelleen kehittämistä sekä toiminnan läpinäkyvyyden ja evaluoinnin merkitystä. Suomen tärkeimpiin vaikuttamistavoitteisiin YK-järjestöissä kuuluu lisäksi humanitaarisen avun reformiprosessin edistäminen.
Humanitaarinen apu on säännöllisen arviointi- ja evaluointitoiminnan kohteena. Toiminnan kehittämisen kannalta positiivista on, että evaluointikäytäntöjä jatkuvasti kehitetään ja että niiden tulosten hyödyntämiseen kiinnitetään enenevässä määrin huomiota. Suomen kansalaisjärjestöjen työ ja Suomen humanitaarisen avun linjaus ovat ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyön evaluoinneista vastaavan yksikön työn kohteina lähitulevaisuudessa.
Katastrofiriskien vähentämisen integrointi Suomen kehitysyhteistyöhön on edelleen työn alla oleva asia, jonka edistymistä tarkastusviraston on syytä jatkossakin seurata.
Tämän tarkastuksen jälkiseurantaa ei ole tarpeellista jatkaa.
Liitetiedostot
