Tarkastusviraston tarkastus- ja tiedonsaantioikeudet on määritelty Valtiontalouden tarkastusvirastosta annetussa laissa. Niiden mukaan toimitaan jokaisen tarkastuksen suunnittelu-, toteutus- ja raportointivaiheessa.
Valtiontalouden tarkastusviraston asemasta ja tehtävistä sekä tietojen saantioikeudesta on säädetty Suomen perustuslaissa 90 §:ssä seuraavasti: ”Valtion taloudenhoidon ja valtion talousarvion noudattamisen tarkastamista varten eduskunnan yhteydessä on riippumaton valtiontalouden tarkastusvirasto.” Valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain 1 §:n mukaan ”tarkastusviraston tehtävänä on tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä valtion talousarvion noudattamista. Tarkastusviraston tehtäviin ei kuulu tarkastaa eduskunnan taloudenhoitoa, eduskunnan vastattavana olevia rahastoja, Suomen Pankkia eikä kansaneläkelaitosta.”
Lain 2 §:ssa määritellään tarkemmin viraston tarkastusoikeudesta valtion hallintoon ja sen alaisiin organisaatioihin sekä siitä, millaisiin asioihin tarkastusoikeus kohdistuu. Nämä asiat liittyvät valtion omistajaohjaukseen, valtion varojen tai muun taloudellisen tuen tai edun käyttöön ja käytön perusteisiin. Tarkastusoikeus ei kuitenkaan ulotu yksityishenkilölle henkilökohtaisiin tai hänen perheensä tarpeisiin tai kotitaloutensa tukemiseen myönnettyihin varoihin tai muuhun taloudelliseen tukeen tai etuuteen.
Tarkastusvirastolla on oikeus saada viranomaisilta ja muilta 2 §:ssä tarkoitetuilta tahoilta ne tiedot, jotka ovat tarpeen tarkastusvirastolle säädetyn tehtävän hoitamiseksi (lain 4 §). Tarkastusvirastolla on lisäksi oikeus saada toiminnassaan tarvitsemiaan tietoja Suomen Pankilta ja Kansaneläkelaitokselta.
Tarkastusvirasto antaa tarkastuksesta laaditun tarkastuskertomuksen tiedoksi ja tarvittavia toimenpiteitä varten tarkastetulle ja ministeriölle, jonka toimialalle tarkastettu kuuluu, sekä tiedoksi eduskunnan tarkastusvaliokunnalle ja valtiovarainministeriölle (lain 5 §).
Lue lisää tiedonsaantioikeuksista tästä artikkelista: Kannanottojen ja suositusten perusteet.
Tarkastusvirasto noudattaa toiminnassaan sille laeissa määrättyjä oikeuksia ja velvollisuuksia. Tarkastusviraston tarkastusoikeuksien tarkoituksenmukaisuuden ja mahdollisen laajentamisen arviointi edellyttää lainsäädännöllisiä toimia ja kuuluu siten eduskunnalle.
Viraston viranhaltijoiden tehtävänä on varmistaa, että tarkastustoiminnassaan virasto kunnioittaa sille säädettyjä oikeuksia eikä ylitä valtuuksiaan. Tämä varmistus tehdään jokaisen tarkastuksen suunnittelu- ja raportointivaiheen yhteydessä.
Tarkastuksen raportointivaiheessa laadunvalvojan ja ratkaisijan tehtävänä on varmistaa, että kertomusluonnoksen sisältö vastaa tarkastuksen suunnitelmassa sovittua asetelmaa ja tarkastuksessa vastataan tarkastuskysymyksiin siten, että tarkastuksen johtopäätökset ovat luotettavia ja olennaisia ja perustuvat riittävään aineistoon ja evidenssiin. Lisäksi kertomuksen tulee noudattaa kertomuksen rakenteesta ja sisällöstä annettua viraston ohjetta.
Lue lisää tarkastuskertomusten kannanottojen perusteista.
Virastolle voi tietojen saannin yhteydessä kertyä laajempia tietoja, jotka eivät ole viraston lakisääteisen tarkastusoikeuden piirissä. Tämä ei kuitenkaan saa johtaa tarkastusoikeuksien ylittämiseen tarkastuskertomuksissa. Tarkastusten kohteina olevien ja muiden tarkastusten osapuolten on voitava luottaa siihen, että tarkastusvirasto pysyy sille määritellyissä tehtävissään, oikeuksissaan ja velvollisuuksissaan.
Tarkastuskertomuksen julkistamisen ja tarkastuksen päättymisen jälkeen tarkastuksen aineistoa ja tuloksia voidaan hyödyntää osana tarkastusviraston vaikuttavuustyötä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tarkastuksen esittelyä sidosryhmille ja erilaisia kirjoituksia, joita voidaan laatia myös yhteistyössä tarkastuksen osapuolten kanssa.