Työperäinen maahanmuutto on nostettu tärkeäksi keinoksi kuroa kestävyysvajetta pääministeri Marinin hallitusohjelmassa. Tampereen Työelämän tutkimuskeskukselta tilattu selvitys kuvaa työperäisen maahanmuuton järjestelmää ja viimeaikaisia kehityspiirteitä Suomessa ja kansainvälisesti.
VTV:n tilaamaa, Tampereen Työelämän tutkimuskeskuksen tekemää selvitystä käytetään tausta-aineistona joulukuussa 2022 valmistuvassa tarkastuksessa, joka käsittelee työperusteisen maahanmuuton kannusteita ja esteitä. Selvityksen sisältämät näkemykset ja ehdotukset eivät ole VTV:n kannanottoja tai suosituksia.
Hallitusohjelman mukaan Suomi tarvitsee aktiivista työperäistä maahanmuuttoa. Työperäisen maahanmuuton painopisteiksi on asetettu työvoimapulasta kärsivät alat sekä kärki- ja kasvualojen TKI-toiminnan kannalta olennaiset erityisosaajat, opiskelijat ja tutkijat.
Syyskuussa 2021 hallitus asetti koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartassaan tavoitteeksi kaksinkertaistaa maahanmuutto vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2030 jälkeen tavoitteena on saada maahan vuosittain vähintään 10 000 ulkomaalaista työntekijää. Tiekartta ulottuu vuoteen 2035.
Työperäisen maahanmuuton kasvattaminen pysyvästi vuosittain 10 000 hengellä pienentäisi kestävyysvajetta noin 0,5 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen eli runsaalla miljardilla eurolla. Suomen huoltosuhde heikkenee huomattavasti nopeammin kuin muissa Pohjoismaissa.
Suomella on vielä kirittävää kansainvälisessä työvoimakilpailussa
Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen laatimassa selvityksessä kartoitetaan Suomeen työperäisen maahanmuuton sääntelyä, oleskelu- ja työlupakäytäntöjä, tarve- ja saatavuusharkintaa sekä kansainvälisten osaajien rekrytointia. Painopiste on ensimmäistä kertaa työhön tulleissa, mutta huomioita kiinnitetään myös maahantulijoiden asettautumiseen ja integroitumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan.
Selvityksen perusteella työperäisen maahanmuuton este on hitaat, monimutkaiset ja vaikeasti ennakoivat hallinnolliset prosessit. Työperäinen maahanmuutto on luonteeltaan useiden eri hallinnonalojen yhteistä aluetta, ja yhteistyössä on paikoin kehitettävää.
Kansainvälisen työvoimakilpailun näkökulmasta Suomella on paljon kirittävää. Suomen houkuttelevuus perustuu turvallisuuteen, puhtaaseen ympäristöön ja toimiviin yhteiskunnallisiin järjestelmiin.
Suomi sijoittuu kuitenkin vaatimattomasti monilla houkuttelevuusmittareilla. Kansainvälisten opiskelijoiden kohdemaana Suomi sijoittuu hyvin, mutta heikot uramahdollisuudet varjostavat heidän asettautumistaan maahan pysyvästi. Tilastotietoa Suomeen jäävistä työperäisistä maahanmuuttajista ei vielä ole.
Tärkeimpinä keinoina edistää työperäistä maahanmuuttoa selvityksessä pidetään lainsäädännön ja viranomaiskäytäntöjen laajaa uudistamista sekä tahtoa kohentaa Suomen houkuttelevuutta. Uudistustarvetta on erityisesti maahantulon käytännön prosesseissa, ja se parantaisi työntekijöiden saantia paikallisiin työvoimatarpeisiin.
Lisätietoja
