Lasten ja perheiden varhaista tukea ja ennalta ehkäiseviä palveluja on lisätty. Myös palveluketjujen saumattomuus on edistynyt. Sote-uudistus luo edellytyksiä toimijoiden tiiviimmälle yhteistyölle ja palvelujen yhteensovittamiselle. Kehitystä on syytä seurata hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt yhdistetyn jälkiseurannan lasten ja perheiden mielenterveyden tukemiseen kohdistuneista Asiakkaan lasten huomioiminen aikuisten mielenterveyspalveluissa -tarkastuksesta (Tarkastuskertomus 9/2018) sekä Lasten mielenterveysongelmien ehkäisy ja hyvinvoinnin tukeminen kouluterveydenhuollossa -selvityksestä (Selvitys 3/2017).
Jälkiseurannassa havaittiin, että sosiaali- ja terveysministeriö on edistänyt monella tapaa lasten ja lapsiperheiden ennaltaehkäisevää ja kokonaisvaltaista tukea ja huomioi myös perheet, joissa vanhemmalla on päihde- tai mielenterveysongelma. Alueilla on myös otettu laajemmin käyttöön Lapset puheeksi -menetelmää, joka tarkastuksessa havaittiin yhdeksi toimivaksi tavaksi huomioida lapset aikuisten mielenterveyspalveluissa. Myös koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on hanketoiminnalla kehitetty perustason työntekijöiden osaamista mielenterveyden edistämisessä sekä toisaalta parannettu yhteistyön käytäntöjä perus- ja erityistason palveluiden välillä.
Sote-uudistuksen myötä vahvistetaan palveluiden integraatiota ja kehitetään digitalisaatiota sekä yhteen toimivia asiakas- ja potilastietojärjestelmiä, mitkä osaltaan edistävät lasten ja aikuisten palveluiden yhteensovittamista. Sote-uudistus yhtenäistää myös opiskeluhuollon palveluiden järjestämistapaa ja luo samalla paremmat edellytykset opiskeluhuollon toimijoiden saumattomalle yhteistyölle. Samalla sosiaali- ja terveysministeriö on tukenut ohjauksellaan opiskeluhuollon eri toimijoiden ja sidosryhmien yhteistyön muodostumista.
Jälkiseurantaa ei ole tarvetta jatkaa, mutta edellä esille tuotujen asioiden kehitystä on kuitenkin syytä seurata hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa vuonna 2023.
Lisätietoja
