Valtiovarainministeriö on laajentanut julkisen talouden kestävyysarviointia VTV:n tarkastuksen jälkeen ja kehittänyt arviointimenetelmiä. Säännöllistä raportointia kestävyydestä ei kuitenkaan ole lisätty suositellussa laajuudessa, eikä kattavaa raportointia julkisen talouden suunnitelmassa ole varmistettu lainsäädäntömuutoksin.
Tarkastuksessa VTV totesi valtiovarainministeriön kestävyysarvioinnin keskittyneen voimakkaasti pitkän aikavälin kestävyysvajeindikaattoriin. Tarkastusvirasto suositti valtiovarainministeriötä laajentamaan julkisen talouden kestävyyden säännöllistä arviointia ja raportointia.
Valtiovarainministeriö on tarkastuksen jälkeen käsitellyt velkasuhteen kehitystä 15–20 vuoden päähän valtiovarainministeriön taloudellisissa katsauksissa. Lisäksi valtiovarainministeriö on vuosina 2020–2021 tuottanut kaksi julkisen talouden kestävyyttä ja velkaskenaarioita laajemmin käsittelevää julkaisua. Ne eivät kuitenkaan ole säännöllisiä raportteja eikä niiden päivitysajankohtaa ole päätetty. Kokonaisuutena ministeriö on toteuttanut tarkastuksen suosituksen suuntaisia toimia.
Valtiovarainministeriö on tarkastuksen suosituksen mukaisesti huolehtinut kestävyysarvion mallinnusten ja laskentamenetelmien ajantasaisuudesta. Tarkastuksessa havaittiin joitakin ongelmia ikäsidonnaisten menojen mallinnuksessa, joka on osa kestävyysarvioiden laadintaa. Jälkiseurannan perusteella valtiovarainministeriö on tarkastuksen jälkeen toteuttanut useita parannuksia, joilla on tartuttu tarkastuskertomuksessa esille nostettuihin ongelmiin. Ministeriö on myös tukenut aktiivisesti uuden sosiaalimenojen analyysimallin (SOME-malli) kehittämistä THL:ssä.
Tarkastuksessa VTV suositti myös, että lainsäädäntöön lisättäisiin valtioneuvostolle velvoite esittää julkisen talouden suunnitelmassa eri aikaväleille laskettuja kestävyysarvioita usean skenaarion mukaisena. Jälkiseurannan perusteella suositus ei ole edennyt, mutta valtiovarainministeriö arvioi suositusta osana keväällä 2022 meneillään olevaa selvitystyötä, joka koskee julkisen talouden ohjauksen kokonaisuutta.
Tarkastuskohteessa on tapahtunut tarkastussuositusten suuntaista kehitystä. Jälkiseurantaa ei ole tarvetta jatkaa, mutta tarkastusvirasto seuraa kestävyysarvioiden kehitystä ja SOME-mallin tilannetta soveltuvin osin osana toimintaympäristön seurantaa ja finanssipolitiikan valvontaa.