Valtiollisten toimijoiden ohella yrityksillä on keskeinen rooli YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä. Yritysvastuulla tarkoitan tässä yritysten vastuuta toimintojensa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan, sidosryhmiin ja ympäristöön. Lisäksi sillä vastataan myös globaalien megatrendien aiheuttamiin kestävyyshaasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen. Vastuullisuudesta käytetään myös käsitteitä vastuullinen yritystoiminta, yrityskansalaisuus ja yhteiskuntavastuu, jotka tarkoittavat pääosin samaa. Yritysten tulee pyrkiä minimoimaan toimintansa kielteiset ja maksimoimaan myönteiset vaikutukset.
Yhtiön oma tavoitteenasettelu yritysvastuuasioissa keskeisessä asemassa
Yritysvastuussa on näkemykseni mukaan kysymys vastuullisesta liiketoiminnasta, jota yksittäinen yritys harjoittaa omista lähtökohdistaan. Yrityksen on tunnistettava vastuullisen toiminnan liiketoiminnallinen arvo ja mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Yritysvastuun toteuttaminen alkaa arvokeskustelusta ja oikeasta asennoitumisesta vastuullisuutta kohtaan. Yritysten edellytetään asettavan olennaisuusanalyysiin perustuvia vastuullisuustavoitteita, jotka tulee jalkauttaa yhtiön toimintaan. Pidän erittäin tärkeänä, että yhtiön hallitus vastaa yritysvastuun johtamisen järjestämisestä ja integroimisesta osaksi liiketoimintaa.
Parhaimmillaan vastuullinen yritystoiminta avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yritysvastuuta kannattaa toteuttaa, pyrkiä luomaan lisäarvoa eri sidosryhmille ja kasvattamaan omistaja-arvoa. Vastuullinen yritystoiminta tukee myös yhtiön maineenhallintaa ja megatrendien luomien mahdollisuuksien tunnistaminen hyödyttää yrityksen strategista suunnittelua. Yritysvastuulla on positiivista merkitystä myös kustannussäästöjen ja riskienhallinnan kannalta. Keskeisenä hyötynä voi olla myös toimintaedellytysten turvaaminen ja sosiaalisen toimintaluvan saaminen yhtiön toiminnalle.
Yhteiskuntavastuu on valtionyhtiöiden perusarvo
Yhteiskuntavastuu nimettiin valtionyhtiöiden perusarvoksi valtion omistajapolitiikkaa koskevassa valtioneuvoston periaatepäätöksessä vuonna 2016. Sen mukaan valtionyhtiöiden on näytettävä esimerkkiä arvojohtamisesta ja yhteiskuntavastuusta. Valtio-omistaja odottaakin yrityksiltään yritysvastuun vahvaa integroimista liiketoimintaan. Valtionyhtiöt raportoivat yhtiökokouksessa mitattavien yritysvastuutavoitteiden saavuttamisesta, tehdyistä toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi sekä seuraavien vuosien tavoitteista. Tavoitteita tulee seurata ja niiden toteutumisesta tulee raportoida vuosikertomuksessa kaikille sidosryhmille. Yritysvastuuraportointi integroidaan osaksi yhtiön muuta raportointia.
Yhtiöiden raportoinnissa olisi syytä kiinnittää huomiota yhtiön toiminnan arvoa luovien elementtien esille tuontiin. Omistaja-arvon näkökulmasta yrityksen maine ja liiketoiminnan kasvumahdollisuudet ovat tärkeitä tekijöitä. Näitä ajatellen voisi raportoida siitä, mihin ns. globaaliin megatrendiin yhtiö tarjoaa ratkaisua. Yritysvastuun toteuttamisessa ja siitä raportoinnissa kannattaisi entistä enemmän tuoda esille myös sellaisia yhteiskuntavastuun perusasioita, kuten verojalanjälki ja ilmastositoumukset. Arvelen, että eri sidosryhmiä hyödyttäisi myös, jos vastuutietoja raportoitaisiin absoluuttisten lukujen lisäksi suhteutettuna. Tällöin vastuullisuuden suoritustason tunnistaminen ja arviointi olisi helpompaa.
Kansallinen kestävän kehityksen toimikunta huolehtii kansainvälisten tavoitteiden sisällyttämisestä kansalliseen politiikkaamme. Toimikunnan tehtävänä on kytkeä globaali kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda 2030, keskeiseksi osaksi kansallista kestävän kehityksen työtä. Toimintasuunnitelma muodostuu kahdeksasta valinnaisesta yhteiskuntasitoumuksesta, joiden hyödyntämistä valtio-omistaja on pitänyt hyvänä. Yritykset tekevät oman toimenpidesitoumuksen liiketoimintatarpeiden ja -vaatimusten puitteissa ja hyödyntävät samalla toiminnassaan kansainvälisesti tunnustettuja yritysvastuun ohjeita ja periaatteita.
