Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) politiikkastrategioissa tulisi määritellä selvästi tavoitteet sekä poikkihallinnollisen ohjauksen vastuut ja välineet. Julkisen rahoituksen tulisi olla suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja kattaa koko ketju tiedon tuotannosta sen kaupallistamiseen.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) arvioi, kuinka tuloksellisesti tutkimustiedon hyödyntämistä liiketoiminnassa on edistetty politiikka- ja strategiaohjauksen ja julkisten rahoitusvälineiden avulla.
Tarkastus kohdistui erityisesti vuonna 2014 julkaistuun Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiaan ja vuosien 2016–2018 tiekarttaan. Lisäksi VTV arvioi julkista tutkimus- ja kehittämisrahoitusta (T&K) jakavien Business Finlandin ja Suomen Akatemian rahoitusvälineiden hallintaa.
Terveysalan kasvustrategian tavoitteena on tehdä Suomesta kansainvälisesti tunnettu terveysalan TKI- ja liiketoiminnan edelläkävijä. Sen toimeenpanoa tehostamaan laadittiin tiekartta vuosille 2016–2018. Nykyistä toimeenpanoa ohjaa vuosien 2020–2023 tiekartta.
T&K-rahoitukseen on valtion vuoden 2022 talousarviossa varattu 2,49 miljardia euroa. Suomen T&K-menot suhteessa BKT:hen alenivat 2,8 prosenttiin vuosina 2009–2019. Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on kasvattaa niiden BKT-osuus 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Terveysala on TKI-toimialana kehittynyt 2010-luvulla erittäin myönteisesti.
Strategian ja tiekartan tehokasta toimeenpanoa ja strategian tuloksellisuuden arviointia ovat vaikeuttaneet tavoitteiden yleisluontoisuus, ohjausvälineiden heikko koordinaatio, lyhytjänteinen rahoitus sekä toimijoiden vastuiden ja tehtävien epäselvyys.
Kokonaisuuden hallintaa haastoi toimeenpanon hajautuminen kolmeen ministeriöön ja kahteen rahoitusorganisaatioon: työ- ja elinkeinoministeriöön, opetus- ja kulttuuriministeriöön, sosiaali- ja terveysministeriöön, Business Finlandiin ja Suomen Akatemiaan.
Toimeenpanossa ministeriöt sopeuttivat pikemminkin kasvustrategiaa ministeriön omiin lähtökohtiin ja toimintamalleihin kuin uudelleenarvioivat toimintatapojaan strategian avulla. Myös rahoitusorganisaatiot keskittyivät kirkastamaan ensisijaisesti perustehtäviensä mukaisia tavoitteitaan ja strategioitaan suhteessa strategiaan.
VTV suosittaakin, että ministeriöt sovittaisivat paremmin yhteen terveysalan kasvustrategian kaltaiset poikkihallinnolliset strategiat, ministeriöiden muun strategisen ja rahoitusohjauksen sekä rahoitusorganisaatioiden lakisääteiset tehtävät. Ohjausta on myös tarpeen koota ja selventää.
Terveysalan kasvustrategia on TKI-toiminnassa uudenlainen, sektorirajat ylittävä politiikka- ja strategiaohjauksen väline. Jotta se kykenisi käytännössä ja tehokkaasti ohjaamaan hallintoa uudenlaisiin toimintatapoihin, tarvitaan toimeenpanon tueksi kehittynyttä seurantaa ja tiedonhallintaa. Tarkastuksen perusteella nämä suurelta osin puuttuivat.
Rahoitusorganisaatioiden lyhytjänteinen rahoitusohjaus on hankaloittanut tutkimustiedon kaupallistamisen tukemista. Tutkimustiedon hyödyntämiseen suunnatun julkisen rahoituksen tulisi olla suunnitelmallista ja pitkäjänteistä, ja sen tulisi kattaa koko arvoketju tiedon tuotannosta sen kaupallistamiseen. Rahoitusorganisaatioiden tulisi myös voida suunnitella rahoitusta kokonaisuutena pitkällä aikavälillä.
