Valtion tulevaisuuden henkilöstötarpeista ei muodostu luotettavaa kokonaiskuvaa, koska osaamistarpeita ei ennakoida eikä poistuvaa osaamista huomioida suunnittelussa riittävästi. Virastojen osaamistarpeiden ennakointia olisi kehitettävä virastojen henkilöstösuunnittelun tueksi.
Tarkastuksessa selvitettiin, onko virastojen henkilöstötarpeiden suunnittelu riittävää ja kyetäänkö osaamisen kehittämisen ja rekrytointien käytännöillä vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Tarkastuksen kohteina olivat Digi- ja väestötietovirasto, Ilmatieteen laitos, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (Fimea), sosiaali- ja terveysministeriö, Säteilyturvakeskus, ulkoministeriö ja Valtiokonttori.
Valtion henkilöstöstä arvioidaan lähitulevaisuudessa poistuvan merkittävä osa muun muassa eläköitymisen vuoksi. Valtion tehtävien hoitaminen ja palvelujen tuottaminen laadukkaasti edellyttää organisaatiotasolla riittävää osaamista, jota voidaan hankkia rekrytoimalla ja kehittämällä nykyisen henkilöstön osaamista. Aihe on valtiontaloudellisesti merkittävä. Valtion työvoimakustannukset olivat vuonna 2021 noin 4,8 miljardia euroa ja henkilöstömäärä yli 70 000.
Virastojen henkilöstösuunnittelua ohjaavat niiden strategian ja toiminnan tavoitteiden lisäksi taloudelliset resurssit. Henkilöstösuunnittelussa ja ennakoinnissa korostuvat henkilöstömäärä, henkilöstön eläköityminen ja muu poistuma sekä korvaavat rekrytoinnit. Myös tavoitteiden saavuttamisen edellyttämää osaamista olisi ennakoitava systemaattisesti ja poistuva osaaminen otettava huomioon, jotta varmistettaisiin palvelujen laadukas tuottaminen myös tulevaisuudessa. Myös liikkuvuuden hyödyntämiseen osaamisen kehittämisen menetelmänä olisi valtiotasolla kiinnitettävä enemmän huomiota.
Rekrytointiprosessi on työllistävä ja se sisältää useita vaiheita. Merkittävän henkilöstöpoistuman korvaaminen rekrytoinneilla edellyttää tehokkuutta. Tämän varmistaminen edellyttää prosessin arviointimenetelmien kehittämistä.
