Vale, emävale, tilasto – totuus tilastoista?

Tilastot ja tilastotieto ovat julkisen keskustelun kestopuheenaiheita. Tilastojen julkaiseminen on yleensä jo itsessään uutinen, ja usein tilastoilla perustellaan jotain näkemystä tai kannanottoa asiaan.

Hinnat nousevat pitkästä aikaa eli inflaatio jyllää, väestö muuttaa, metsät kasvavat ja lukemattomia muita mielenkiintoisia asioita tapahtuu jatkuvasti. Joku kokoaa ja laatii tapahtumista kokonaisnäkemyksen tilastomuodossa, jotta voisimme arvioida tapahtumien merkitystä.

Mielenkiinto on käytännössä aina kiinnittynyt kyseisen tilaston substanssiin, sisältöön. Harvemmin pohditaan, miten kyseinen tilastotieto on syntynyt ja mitä sen ilmestyminen on vaatinut. Ainoastaan gallup-tyyppisissä mielipidekyselyissä asiaan on herätty. Niistä tehdyssä uutisoinnissa kerrotaan uskollisesti virhemarginaalit ja usein myös se, miten kysely on tehty.

Tilastokeskus vastaa julkisen talouden tilastoista

Tilastoja tehdään hyvin monenlaisiin pohjatietoihin perustuen. Tilastomarkkinoille on tunkua, tilastoja tuottavat ja yrittävät saada julkisuuteen monet toimijat. Lisäksi tilastolain perusteella Tilastokeskus ja muutama muu julkinen toimija laativat yhteiskunnan kannalta tärkeitä tilastoja. Osaa näistä tilastoista jopa kutsutaan virallisiksi tilastoiksi.

Tilastokeskus vastaa Suomessa julkisen talouden tilastoinnista. Se, mitä julkisen talouden nimellä tilastoidaan, on kuitenkin pitkälti määritelty kansainvälisenä yhteistyönä.

Kansantalouden tilinpidon sisältöä yhtenäistetään koko maailman tasolla. Euroopan unionissa taas asia on yhteisen talouspolitiikan koordinoinnin ja säännöstön vuoksi niin tärkeä, että komission yksi pääosasto, Eurostat, on keskittynyt asian hoitamiseen yhteistyössä jäsenmaiden tilastoviranomaisten kanssa. Varmemmaksi vakuudeksi moni asia julkisen talouden tilastoinnissa perustuu EU-lainsäädäntöön.

Miksi VTV tarkasti tilastojen luotettavuutta?

Tilastojen ja niiden luotettavuuden tarkastaminen ei varsinaisesti kuuluu VTV:n tehtäviin. Tarkastusviraston tehtävä on tarkastaa valtion varojen käytön tarkoituksenmukaisuutta. Lisäksi virasto valvoo finanssipolitiikan kestävyyttä. Finanssipolitiikan valvonnassa arvioidaan sääntöjen noudattamisen ohella, onko hallituksen harjoittama finanssipolitiikka pidemmän päälle mahdollista ilman, että velkaantuminen kasvaa liikaa.

Tilastot ja niiden laatu ovat taloudellisen päätöksenteon ytimessä. Erityisesti tämä koskee tarkastuksemme kohteena olleita julkisen talouden tilastoja. Näihin tilastoihin perustuen tehdään monenlaisia päätöksiä sekä seurataan päätösten vaikutuksia.

Tavalliselle kansalaiselle varmasti tutuinta valtiontalouden hoidossa on valtion budjetista päättäminen. Jotta voidaan arvioida tulevia tuloja ja tehdä päätöksiä menoista, tarvitaan monenlaista tietoa paitsi aiemmista budjettivuosista myös tulevia vuosia koskevia arvioita talouden toimeliaisuudesta, väestörakenteen kehittymisestä ja monesta muusta asiasta.

Tilastoja tarvitaan myös päätösten vaikutusten seurannassa. Jotta voidaan selvittää, onnistuttiinko muutoksessa tai että mikä keino olisi tehokas tapa saada aikaan muutos, tarvitaan tilastotietoa. Tilastotietoa tarvitaan myös, kun seurataan puhtaasti tulonjakotarkoituksessa tehtyjä päätöksiä. Ei ole itsestään selvää, että tuki tai verohelpotus kohdistuu niihin ihmisiin, joihin sen on tarkoitettu kohdistuvan.

Myös EU toimii vahvasti tilastoalalla

Tilastoja tarvitaan myös EU-tasolla, mihin liittyy jopa täysin suora taloudellinen kytkös. EU:n jäsenmaksuissa ja usein myös varojen allokoinnissa jäsenmaiden välillä käytetään perusteena maiden kansantuloa asukasta kohti. Tämä on niin merkittävä asia, että se on saanut myös EU:n toimimaan vahvasti tilastoalalla. Tarkoitus on, että jäsenmaiden tilastointiin voi luottaa ja että jäsenmaksut määräytyvät sovitusti.

EU vaikuttaa suoraan tilastoihin myös siksi, että euromaat ovat kasvu- ja vakaussopimuksessa sitoutuneet kestävään finanssipolitiikkaan ja sen noudattamiseen tähtäävään säännöstöön. Jotta sopimukseen liittyvien kriteerien kuten velkakriteerin valvonta olisi luotettavaa, tarvitaan yhteismitallista ja luotettavaa tilastointia. Kurinpitomenettelyt, etupäässä liiallisten alijäämien menettely, on sidottu tilastoihin.

Juuri edellä mainitusta syystä VTV tarkasti julkisen talouden tilastoinnin laatua ja laadunvarmennusta. Kysymys on, voimmeko luottaa siihen, että tilastot antavat hyvän perustan niin poliittiselle kuin hallinnolliselle päätöksenteolle. Tilastoja kun hyödynnetään ennusteissa ja laskelmissa ja niillä on vaikutuksia monenlaisiin päätöksiin.

Kyllä julkisen talouden tilastoihin voi luottaa

Tarkastuksen perusteella tilastoihin ja niiden laadintaan kohdistuu paljon laadunvarmennusta ja varmennus on systemaattista.

Laadunvarmistuksessa korostuu kuitenkin Eurostatin rooli. Asiaa ei voi jättää pelkästään Eurostatin vastuulle, ja Tilastokeskuksen olisikin syytä ottaa asia tiukemmin myös omaan haltuunsa.

Tarkastuksen perusteella ”vale, emävale, tilasto” -arvio ei siis pidä paikkaansa. Julkisen talouden tilastojen luotettavuus on Suomessa hyvä ja tilastot antavat hyvän pohjan päätöksenteolle.