Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) finanssipolitiikan valvojat arvioivat vaalikautta 2019–2022 uudessa raportissaan.
Julkisen talouden kehitys on jäänyt kauaksi hallitusohjelman ja vaalikauden alkuperäisistä tavoitteista. Syynä ovat muun muassa vaalikautta 2019–2022 leimanneet kriisit eli koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja sotaa seurannut energiakriisi.
”Vaalikausi on ollut kriisien takia todella poikkeuksellinen. Siihen mahtui hallitukselta sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Esimerkiksi finanssipolitiikka reagoi koronaan tehokkaasti mutta jäi sen jälkeen liian väljäksi. Aiemmin päätettyjä menolisäyksiä olisi pitänyt arvioida tarkemmin, kun uusia äkillisiä menotarpeita ilmaantui”, VTV:n johtaja Matti Okko sanoo.
Työllisyysasteen tavoite saavutettiin tänä vuonna, jos huomioidaan muutokset työllisyyden tilastointitavassa. Hallituksen työllisyystoimet jäävät kuitenkin vaalikaudella selvästi tavoitteista. Muiden työllisyystoimien ohella hallitus teki työllisyyteen kielteisesti vaikuttavia päätöksiä. Osaksi tämän takia toimet ovat kokonaisuudessaan liian vaatimattomia julkisen talouden kannalta.
Taloussuhdanteet ovat vaalikaudella vaihdelleet poikkeuksellisen paljon. Tämä on vaikeuttanut finanssipolitiikan mitoittamista sopivaksi kulloiseenkin suhdannetilanteeseen. Finanssipolitiikan valvojat arvioivat, että hallituksen finanssipolitiikka tuki taloutta ja yhteiskuntaa oikeaan aikaan ja riittävästi, kun koronapandemia alkoi. Myös Venäjän hyökkäyssodasta ja energiakriisistä seuranneet lisämenot olivat perusteltuja.
”Koronapandemian jälkeen suhdanteen kääntyessä finanssipolitiikka jäi kuitenkin liian väljäksi, ja on tarpeettomasti kuumentanut taloutta”, vanhempi ekonomisti Matthias Strifler sanoo.
Vaalikaudelle osuneiden kriisien vuoksi sovitusta kehystasosta poikettiin ensimmäistä kertaa kehysjärjestelmän 20-vuotisen historian aikana. Poikkeuksia tehtiin vuosina 2020–2022 lukuisia.
”Kriisit ovat paljastaneet, ettei kehysjärjestelmä pysty reagoimaan riittävästi suuriin, menolisäyksiä vaativiin kriiseihin. Poikkeukset ja menolisäykset ovat olleet välttämättömiä, mutta ne ovat madaltaneet kynnystä tehdä poikkeuksia vähäpätöisemmistäkin syistä”, vanhempi ekonomisti Jenni Kellokumpu toteaa.
Finanssipoliittisia sääntöjä kehitetään parhaillaan Euroopan unionissa. Euroopan komissio julkisti ehdotuksen uusiksi säännöiksi marraskuussa. Jäsenmaiden finanssipolitiikan valvojat painottavat selkeisiin kriteereihin ja mittareihin perustuvia sääntöjä, jotka tukevat velkakestävyyttä.
Tutustu julkaisuun:
Finanssipolitiikan valvonnan ja tarkastuksen vaalikausiraportti 2019–2022
Lisätietoja
