Sote-uudistuksen säästötavoitteen eri osa-alueille tulisi asettaa osa- ja välitavoitteet, jotka ottavat huomioon myös siirtymävaiheen kustannukset, ja laatia suunnitelma tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi. Maakunnan ohjausjärjestelmän ja omistajaohjauksen toimivuus on keskeistä uudistuksen onnistumisen ja säästöjen aikaansaamisen kannalta.
Lausunnot sote-maakuntauudistuksesta
Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi 9.11.2016 (vastaus sähköiseen kyselyyn, Dnro 283/31/2016)
Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle valinnanvapauslakiluonnokseen 31.1.2017
(vastaus sähköiseen kyselyyn, Dnro 2017/017/31)Lausunto valtiovarainministeriölle maakuntien rahoitusta koskevan lakiluonnoksen
(HE 15/2017) täydentämisestä 12.4.2017 (Dnro 2017/128/31)
Sote-uudistus säästötavoitteineen on laajuudeltaan ja aikataulultaan kunnianhimoinen, koska se tarkoittaa yli 10 prosentin säästöä sote-palvelujen tuottamiseen käytettävistä menoista nykytasoon verrattuna. Säästötavoitteen eri osa-alueille tulisi asettaa osa- ja välitavoitteet, jotka ottavat huomioon myös siirtymävaiheen kustannukset. Tämän lisäksi tulisi laatia suunnitelma tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi.
Sote-uudistuksen seurannassa tulee erityisesti kiinnittää huomiota siihen, miten hyvin toimintaa kuvaavat indikaattorit ja tulosindikaattorit vastaavat maakunnan todellista hyvinvoinnin tilaa ja miten hyvin maakunnat onnistuvat palvelujen integroinnissa ja asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien järjestämisessä. Sote-palvelujen yhdenvertaiseen saatavuuteen puolestaan vaikuttaa, miten hyvin sote-palvelujen rahoituksen jakautuminen maakunnittain sekä terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon kesken vastaa palveluiden järjestämisen todellisia tarpeita. Sote-kustannuskehitystä seurattaessa taustamuuttujien, kuten maahanmuuton ja sairastavuuden, kehityksestä johtuva muutos tulee pitää erillään varsinaisesta sote-uudistuksen vaikutuksesta.
Pääosin valtion rahoitukseen perustuva rahoitusmalli yhdessä valtion vahvan ohjauksen kanssa on tarkoituksenmukainen. Julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvän maakuntatalouden tulee kattaa kaikki maakuntahallintoon kuuluvat julkisyhteisöt, ja alijäämän kattamisvelvoitteen tulee perustua maakunnan toiminnan ja investointien rahavirtaan. Valtion ohjauksella tulee erityisesti varmistaa tietojärjestelmien toimivuus sekä palveluintegraation toteutuminen. Esitetty investointien ohjausmenettely ja maakuntien tytäryhteisöjen investointien sisällyttäminen menettelyyn on tarkoituksenmukaista. Myös maakuntakonsernin solmimien pitkäaikaisten sopimusten tulisi olla vahvan ohjausmekanismin piirissä, koska nekin voivat olla taloudellisesti laajakantoisia ja merkittäviä. Rahoitusmalli voi tukea yhdenvertaisuuden toteutumista, mutta malli ei luo maakunnille riittävästi kannustimia kustannustehokkaiden ja innovatiivisten ratkaisujen hakemiseen. Maakunnille myönnettävän rahoituksen perusteiden kannustinvaikutuksia tulee arvioida kokonaisvaltaisesti.
Suunniteltu sosiaali- ja terveydenhuollon korvausjärjestelmä sisältäisi valtakunnallisia, maakunnallisia sekä väestö- ja yksilölähtöisiä tavoitteita. Lisäksi järjestelmässä olisi taloudellisia, kustannustehokkuuteen ja laatuun perustuvia vaatimuksia. Ne ovat vaikeasti saavutettavia ja osin ylimitoitettuja. Suoriteperusteisten korvausten osuudella voidaan kuitenkin ohjata ja kannustaa palveluntuottajia toimintansa tehostamiseen ja palvelun laadun parantamiseen. Toisaalta maakuntakohtaiset palveluntuottajien hyväksymis- ja sopimusmenettelyt voivat johtaa palvelutarjonnan eroavaisuuksiin eri maakunnissa.
Rahoituslain kustannusten kasvua hillitsevää rajoitinta sovelletaan vain sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin perustuvaan rahoitukseen. Julkisten menojen kasvun hillintämekanismin tulisi koskea kaikkia maakunnan tehtäviä. Rahoitustarve voi kasvaa muissa maakunnan tehtävissä, varsinkin jos valtion rahoitus maakunnille laskennallisten tekijöiden perusteella ei vastaa maakuntien todellisia tarpeita. Tavoite keskittää tehtäviä suurempiin yksiköihin palvelujen järjestämisen ja toiminnan tehostamiseksi on kannatettava. Tavoitteen onnistuminen edellyttää tiivistä ja hyvin toimivaa yhteistyötä maakuntien kesken.
Maakunnan ohjausjärjestelmän ja omistajaohjauksen toimivuus on keskeistä uudistuksen onnistumisen ja säästöjen aikaansaamisen kannalta. Maakuntakonsernin ohjaus-, johto-, päätöksenteko- ja vastuusuhteiden sekä omistajaohjauksen keinojen tulee olla selkeitä ja läpinäkyviä.
Liitetiedostot
