Valtio on rahoittanut Finnfundia vuosittain oman pääoman ehtoisella rahoituksella ja toisinaan myös lainalla. Ulkoministeriössä ei ole laadittu strategiaa siitä, kuinka suureksi valtion rahoitusta Finnfundissa aiotaan tai voidaan kasvattaa. Omistajaohjauksessa olisi tarpeen määritellä Finnfundin rahoittamisen rajat sekä huomioida omistuksesta muodostuvat riskit valtiolle.
Finnfund tarjoaa kehitysmaissa toimiville yrityksille rahoitusta, lainoja ja investointeihin liittyvää erikoisosaamista. Finnfund saa rahoituksensa Suomen valtiolta, yksityisiltä pääomamarkkinoilta ja sijoitustensa tuotoista. Finnfund tekee vuosittain noin 20–30 uutta investointia yhteensä noin 200–250 miljoonalla eurolla. Vuoden 2021 lopussa sen sijoitusomaisuuden tasearvo oli 657 miljoonaa euroa.
Tarkastuksella selvitettiin, millaiset edellytykset Finnfundin sijoitustoiminnalla on saavuttaa sille asetettuja tavoitteita ja onko sen riskienhallinta riittävällä tasolla, ettei sijoitustoiminnasta aiheudu vältettävissä olevia kustannuksia ja riskejä valtiolle. Lisäksi tarkastuksella selvitettiin, miten ulkoministeriön omistajaohjaus on edistänyt yhtiön tavoitteita ja riskienhallintaa.
Valtio on antanut Finnfundille vuosittain lisää rahoitusta. Vaihtovelkakirjalainana annettu rahoitus luetaan finanssisijoitukseksi ja siten kehyksen ulkopuoliseksi menoksi. Tämä voi johtaa Finnfundin velkarahoituksen suosimiseen verrattuna vastaaviin kehitystavoitteisiin tähtääviin politiikkatoimiin, jotka rahoitetaan kehyksen sisältä. Samankaltaisiin tavoitteisiin tähtääviä toimia tulisi aidosti verrata toisiinsa ja valita tehokkain keino tavoitteeseen pääsemiseksi. Ulkoministeriön olisi hyvä myös laatia suunnitelma, kuinka suureksi valtion rahoitusta Finnfundissa voidaan kasvattaa.
Finnfundin omistajaohjaus painottuu tavoitteiden määrittelyyn ja niiden saavuttamisen arvioimiseen. Lisäksi omistajaohjauksessa olisi hyvä kiinnittää huomiota Finnfundin toiminnasta valtiolle syntyviin taloudellisiin sekä muihin riskeihin. Omistajaohjauksessa olisi esimerkiksi hyvä arvioida, millaisia vastuita syntyy hallitusohjelman linjauksesta, jossa turvataan Finnfundin toimintaedellytykset.
Finnfundin sijoitustoiminnan aikaansaamien kehitysvaikutusten seuranta keskittyy enemmän kohdeyhtiöiden toiminnan kuin toiminnan vaikuttavuuden määrälliseen tilastointiin. Finnfundin kehitysvaikutusten ennakkoarviointi on kehittynyt viime vuosina, mutta kehitysvaikutusten roolia hankepäätösten tekemisessä voisi vahvistaa edelleen. Hankevalinnassa olennaisin ohjausvaikutus on hankkeen liiketaloudellisella kannattavuudella. Rahoitettavat yritykset useimmiten tavoittelevat ensisijaisesti taloudellista tuottoa, ja tavoiteltavien kehitysvaikutusten ajatellaan syntyvän, kun hanke toteuttaa Finnfundin sijoituskohteille asetetut vaatimukset sijainnista, toimialasta ja vastuullisuudesta.
Lisätietoja
