Suurissa työvoimahallinnon uudistuksissa on pyritty huomioimaan työnhakija-asiakkaiden palvelutarve. Samanaikaisten uudistusten tavoitteita ei kuitenkaan ole täysin yhteensovitettu. Uudistuksista on toteutettu laadukkaita vaikutusarviointeja, joiden tuloksia voidaan hyödyntää kehittämisessä.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan Työvoimapalvelujen tarjonta ja uudistukset 2015–2019 -tarkastuksesta (7/2020). Jälkiseurantaraportissa selvitetään, mihin toimiin tarkastuskertomuksessa annettujen suositusten ja muiden kannanottojen johdosta on ryhdytty.
Tarkastuksessa selvitettiin, miten onnistuneesti TE-hallinto on tarjonnut työllisyyden edistämiseen tarkoitettuja TE-palveluja vuosina 2015–2019 ja samaan aikaan toimeenpannut työllisyyden hoitoon liittyvät uudistukset. Tarkastuksessa todettiin, että TE-hallinnolla on ollut määrärahojen vähenemisestä huolimatta kohtuullisen hyvät edellytykset tarjota TE-palveluja vuosina 2015–2018. Lisäksi tarkastuksessa havaittiin, että määräaikaishaastattelujen lisääminen lisäsi TE-toimistojen kontakteja asiakkaisiin ja tehosti työnhakijoiden ohjausta palveluihin, mutta että samalla uudistus kasvatti TE-toimiston henkilöstön työmäärää ja kuormitusta. Pitkäaikaistyöttömien määrä vähentyi ja rekisterityöttömyys alentui alueelliseen työllisyyskokeiluun osallistuneilla alueilla kokeilun aikana elokuusta 2017 joulukuuhun 2018.
Jälkiseurannan perusteella TE-hallinto on toteuttanut tarkastusviraston suosituksia. Suositukset koskivat
työnhakija-asiakkaille tarjottavien palvelujen tarkoituksenmukaisuutta ja asiakkaiden palvelutarpeisiin vastaamista
vuosien 2019–2023 hallituskauden työllisyyden kuntakokeilujen tulosten systemaattista seurantaa ja laadukkaiden vaikutusarviointien toteutusta
työvoimapolitiikan uudistusten suunnittelua siten, että niiden vaikutusten arviointi olisi mahdollista luotettavasti sekä määrällisin että laadullisin menetelmin ja että samalla varmistettaisiin arviointien tulosten hyödyntäminen toimenpiteiden kehittämisessä.
Sekä suurissa työvoimapolitiikan uudistuksissa että yksittäisten palvelujen kehittämisessä on pyritty huomiomaan asiakastarve. Suurten samanaikaisten uudistusten, eli työllisyyden kuntakokeilun ja uuden asiakaspalvelumallin, tavoitteita ei ole kuitenkaan täysin yhteensovitettu. Työllisyyden kuntakokeiluja on seurattu kattavasti ja laajasti eri toimijoita osallistaen. Kuntakokeiluista on meneillään VN-TEAS arviointi. Vaikka satunnaistettujen vertaisasetelmien käyttö työvoimapolitiikan uudistusten arvioinnissa on haastavaa, on sellainen pystytty laatimaan rekrytointitukikokeiluun ja arvioinnin tuloksia on suunniteltu hyödynnettävän politiikkavalmistelussa. Suurten uudistushankkeiden seuranta on järjestetty kattavasti.
Jälkiseurantaa ei ole tarvetta jatkaa.
Lisätietoja
