Hajanainen rahoitusmalli ja osaajapula haittasivat hyvinvointialueiden tietojärjestelmämuutoksia

Hyvinvointialueiden tietojärjestelmämuutoksia tuettiin sadoilla miljoonilla euroilla. Alueet saivat toteutettua välttämättömät muutokset, mutta hanketyyppinen rahoitus ei tukenut alueita parhaimmalla mahdollisella tavalla pitkäjänteisessä etenemisessä. VTV selvitti sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-muutoksen ja digitalisaation rahoituskokonaisuuden sekä ohjauksen tarkoituksenmukaisuutta.

Valtionavustusta sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-muutokseen ja digitalisaation kehittämiseen jaettiin kolmelta eri talousarviomomentilta vuosina 2021–2022. Tarkastuksen perusteella eri valtionavustushakuihin perustuva hanketyyppinen rahoitusmalli ei tukenut alueita parhaimmalla mahdollisella tavalla pitkäjänteisen ICT-muutoksen läpiviemisessä ja digitalisaation kehittämisessä. Toisaalta valtionavustuskokonaisuuden rakentaminen vaiheittain tilannekuvan ja tiedon parantuessa oli perusteltua.

”Alueiden näkökulmasta toimintaa ei pitäisi ohjata yksittäisillä valtionavustuksilla vaan yhdellä rahoituskanavalla. Hanketyyppisen rahoitusmallin riskinä on ICT-muutoksen edistäminen pistemäisesti kokonaisvaltaisen muutoksen läpiviennin sijaan”, johtava tilintarkastaja Tanja Ekroos toteaa.

Kireä aikataulu ja muutostöiden samanaikaisuus loivat myös pulan IT-osaajista. Osaajapulan vaikutus vaihteli alueittain riippuen muutostöiden laajuudesta ja lähtötilanteesta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiossa tarvitaan yhteinen visio

ICT-muutostyöt jatkuvat alueilla edelleen ja sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-kustannukset nousevat lähivuosina lähes kaikilla hyvinvointialueilla. Digitalisaatio tehostaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja voi etenkin pidemmällä aikavälillä hillitä kustannusten nousupainetta väestön palvelutarpeen kasvaessa. Kustannusten hillintä vaatii myös palveluverkon uudistamista.

”Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiossa tarvitaan yhtenäinen tavoitetila, jota kohti eri tilanteessa olevia alueita ohjataan. Lisäksi tarvitaan yhtenevät mittarit tavoitteiden seurantaan”, korostaa johtava tuloksellisuustarkastaja Suvi Kärki.

Valtiontalouden tarkastusvirasto suosittaa, että sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö kehittävät jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiota sekä kansallisia digitaalisia palveluja suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. ICT:n ja digitalisaation ohjauksessa tulee huomioida entistä paremmin alueiden erityispiirteet sekä ohjata alueita tekemään yhteistyötä ICT-muutoksessa ja digitalisaation kehittämisessä.

Tutustu julkaisuun: Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation rahoitus ja ohjaus

Kategoriat