Valtiovarainministeriön epäonnistumista viimeisimmän talouskäänteen havaitsemisessa on arvosteltu julkisuudessa. Ensisijainen vaatimus ennusteille ei kuitenkaan ole osuminen yllättävissäkin tilanteissa – vaan se, että valtaapitävät eivät ohjaa ennusteita.
Kirjoittaja
Suomen talouden ennustajat, valtiovarainministeriö (VM) sekä lähes kaikki kotimaiset ja ulkomaiset, epäonnistuivat jälleen käännepisteen ennustamisessa. Tällä kertaa kyseessä oli vuoden 2016 lopun ja vuoden 2017 käänne parempaan, jolloin vienti lähti edellisistä vuosista poiketen äkkiä vetämään.
Käänteen ennustamisen vaikeutta on hämmästelty julkisuudessa. Osalla valtaapitävistä poliitikoista oli näkemys talouden kääntymisestä selvään nousuun VM:n ennusteita aiemmin. Tässä yhteydessä epäiltiin VM:n vuoden 2017 ennusteen järkevyyttä. Joissakin puheenvuoroissa esitettiin VM:n olevan aina liian pessimistinen ennustuksissaan. VM:stä käytettiin esimerkiksi ilmaisua ”tuomiopäivän pasuuna”.
On luonnollista, että poliittisella johdolla on näkemyksiä talouden kehityksestä, ja on suorastaan toivottavaa, että he tuovat niitä esiin. Ehdottoman tärkeää kuitenkin on, että viralliset ennusteet tuotetaan tosiasiallisesti riippumattomasti.
”Väite VM:n talousennusteiden ikuisesta pessimistisyydestä ei pidä paikkaansa.”
Virallisia ennusteita aiemmin esitetty näkemys tästä talouden yksittäisestä käänteestä osoittautui myöhemmin oikeaksi, mistä onkin syytä onnitella vilpittömästi. Sen sijaan väite VM:n talousennusteiden ikuisesta pessimistisyydestä ei huolellisesti tarkasteltaessa pidä paikkaansa.
Arvioimme vastikään raportissamme VM:n ennusteiden luotettavuutta koskien vuosia 1976–2016. Tarkastelussa oli BKT-kasvun, työttömyysasteen ja inflaation ennusteiden luotettavuus. Ministeriön ennusteiden poikkeamat myöhemmin toteutuneista BKT-kasvun luvuista osoittautuivat harhattomiksi. Toisin sanoen VM oli yliarvioinut tai aliarvioinut talouskasvua suurin piirtein yhtä usein – 21 vuotena yliarvioinut ja 20 vuotena aliarvioinut. Tämä vastaa täysin jo aiemmin esitettyjä VM:n ennusteita koskevia tutkimustuloksia.
Kokonaistaloudellisilla ennusteilla on hyvin tärkeä rooli julkisen talouden suunnittelussa ja päätöksenteossa. Ennusteisiin kohdistuvat vaatimukset ovat kiristyneet entisestään EU:n julkisen talouden sääntöjen ja niitä seuranneen uuden kotimaisen lainsäädännön vuoksi. Ensisijainen vaatimus ennusteille ei kuitenkaan ole osuminen yllättävissäkin tilanteissa, vaikka sekin olisi suotavaa – vaan se, että valtaapitävät eivät ohjaa ennusteita.
”Ennusteet pitää tuottaa riippumattomasti. Muutoin valtaapitävät saattaisivat rukata talousennusteita ylöspäin ennen vaaleja.”
Ennusteet pitää tuottaa riippumattomasti. Jos näin ei tehdä, valtaapitävät saattaisivat esimerkiksi ennen vaalivuotta haluta rukata talousennusteita ylöspäin, jotta valtion verotulojen voitaisiin esittää kasvavan. Tämä mahdollistaisi esitykset julkisten menojen kasvattamisesta ja niin kutsutun vaalibudjetin tekemisen.
Suomessa talouspolitiikan pohjana käytettävät ennusteet laatii valtiovarainministeriö eikä mikään riippumaton ulkopuolinen taho vahvista niitä. Muissa euroalueen maissa makroennusteiden laadinta on joko eriytetty riippumattomaan instituutioon tai vaihtoehtoisesti valtiovarainministeriön ennusteet vahvistaa riippumaton taho.
Suomen järjestely on Euroopan komission mukaan EU:ssa poikkeuksellinen, vaikka se ei ole EU-säädösten vastainen. Siksi on sitäkin tärkeämpää, että VTV arvioi säännöllisesti ennusteiden luotettavuutta, mikä onkin annettu sen säädöspohjaiseksi tehtäväksi. Arviointi ulottuu jatkossa muun muassa julkisen talouden ennusteisiin.
Jo mainitussa raportissamme VM:n talouskasvun ennustevirheet osoittautuivat myös satunnaisiksi. Se tarkoittaa sitä, ettei ennustevirheistä löytynyt ajassa toistuvia ominaisuuksia. Mikäli ennusteita ohjailtaisiin, todennäköisesti ennustevirheistä olisi löytynyt jonkinlaista systemaattista vaihtelua.
Lisäksi tarkastelimme aiemmassa raportissamme vuonna 2016 myös makroennusteiden laatimisprosessin riippumattomuutta. Tarkastuksessa ei käynyt ilmi seikkoja, jotka olisivat vaarantaneet VM:n ennustetoiminnan riippumattomuutta käytännön toiminnassa.
Tulosten perusteella VM:n ennusteet ovat siis osoittautuneet riippumattomasti tuotetuiksi. Ei kuitenkaan ole takeita siitä, että riippumattomuus säilyy myös tulevaisuudessa olosuhteiden ja henkilöstön vaihtuessa. Tästä syystä asiaan on jatkossakin kiinnitettävä huomiota.
”VM:n ennusteita saa ja niitä on hyväkin arvioida.”
Suomessa on toki kaikilla sananvapaus ja poliittisen retoriikan suorastaan toivookin olevan värikästä. VM:n ennusteita saa ja niitä on hyväkin arvioida.
Ystävällinen pyyntöni kuitenkin olisi, että poliitikot muistaisivat VM:n ennusteita arvioidessaan aina lisätä: ”En tarkoita tällä sitä, että haluaisin ohjailla VM:n ennusteita, Suomessa viralliset ennusteet tuotetaan poliittisesta päätöksenteosta riippumattomasti.”
