Valtiovarainministeriössä ja Valtiokonttorissa on tehty useita tarvittavia muutoksia ja uudistuksia valtion velanhallintaan, mutta iso osa toimista on vielä kesken.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan tarkastuksesta Valtion velanhallinta (12/2021). Jälkiseurantaraportissa selvitetään, mihin toimiin tarkastuskertomuksessa annettujen suositusten ja muiden kannanottojen johdosta on ryhdytty.
Tarkastuksen kohteena oli valtion velanhallinta. Velanhallinnalla tarkoitetaan valtion budjettitalouden lainanottoa ja valtion kassanhallintaa sekä niihin liittyvien riskien hallintaa. Tarkastuksessa arvioitiin valtion velanhallinnan järjestelyjä, riskienhallintaa ja toiminnan tuloksellisuuden edellytyksiä.
Tarkastuksessa todettiin, että valtion velanhallinnan strategia on osoittautunut pääosin toimivaksi myös haastavissa taloudellisissa olosuhteissa. Koronakriisinkin aikana velanhallinnan tärkeimmässä tavoitteessa eli maksuvalmiuden turvaamisessa onnistuttiin, mutta Valtiokonttori turvautui osin poikkeuksellisiin toimenpiteisiin, kun se teki kahdenvälisiä viitelainojen lisäemissioita eli private placement -liikkeeseenlaskuja. Tarkastuksessa todettiin, että private placement -lisäemissioihin tulisi jatkossa tukeutua vain poikkeustilanteissa. Lisäksi todettiin, että valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin tulisi kehittää budjetointia entistä läpinäkyvämpään suuntaan. Valtionhallinnon rakenteet eivät myöskään tukeneet parhaalla tavalla velanhallinnan kaltaisten, organisaatiorajat ylittävien kokonaisprosessien riskienhallintaa. Korkoriskistrategian osalta valtion todettiin maksaneen yli 900 miljoonaa euroa korkoja velastaan vuonna 2020, ja korkoympäristö on sittemmin muuttunut merkittävästi.
Jälkiseurannan perusteella tarkastuskohteessa on tapahtunut tarkastuksen suositusten ja kannanottojen suuntaista kehitystä. Muutokset talousarvioprosessiin on toteutettu täysimittaisesti, eikä viitelainojen private placement -liikkeeseenlaskuja ole poikkeustilanteen jälkeen tehty. Valtiokonttorin ja valtiovarainministeriön välinen tiedonkulku sisäisen tarkastuksen raporttien osalta on riittävällä tasolla, ja raportointia valtiovarainministeriölle on parannettu. Myös Valtiokonttorin velanhallinnan riskienhallinnan operatiivisia edellytyksiä on parannettu muun muassa uusrekrytoinneilla Rahoitus-toimialan tietohallintoon sekä panostuksilla järjestelmäinvestointeihin.
Vaikka toiminnassa on tapahtunut tarkastuskertomuksessa annettujen suositusten mukaista kehitystä, merkittävä osa muutoksista ja uudistuksista on vielä kesken. Jälkiseurantaa on päätetty jatkaa velanhallinnan keskipitkän aikavälin strategia-asiakirjan, valtiovarainministeriön velanhallinnan määräyksen, korkoriskin analyysimallin sekä sisäisen tarkastuksen ohjeistuksen osalta.
Lisätietoja
