VTV edistää vastuullisuutta laajasti tarkastus- ja valvontatoiminnallaan. Kestävä ja vakaa julkinen talous, läpinäkyvästi toimivat instituutiot sekä avoin ja tuloksellisesti toimiva hallinto luovat edellytyksiä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävälle yhteiskunnalle.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on julkaissut vastuullisuusraporttinsa vuodelta 2023. Muiden valtionhallinnon toimijoiden tapaan VTV on tunnistanut ne kestävän kehityksen tavoitteet, joita virasto voi erityisesti omalla toiminnallaan edistää. YK:n Agenda 2030-sopimuksen tavoitteista tarkastusvirasto vaikuttaa suorimmin tavoitteisiin
8, ihmisarvoista työtä ja talouskasvua,
16, rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto, erityisesti alakohta: tehokkaiden, vastuullisten ja läpinäkyvien instituutioiden kehittäminen,
17, yhteistyö ja kumppanuus.
”Tuloksellisella tarkastus- ja valvontatyöllä turvaamme kestävää julkisten varojen hoitoa sekä vaikuttavasti ja avoimesti toimivaa valtionhallintoa. Perustehtävämme tehokas hoitaminen onkin vuoden 2024 alusta voimaan tulleen strategiamme keskeisin osa,” VTV:n pääjohtaja Sami Yläoutinen toteaa.
VTV:n tarkastustoiminta ulottuu koko valtionhallintoon, ja vuonna 2023 valmistuneiden tarkastusten aiheet edistivät useita eri kestävän kehityksen tavoitetta. Tarkastusten jälkiseurantojen avulla seurataan sitä, mihin toimenpiteisiin hallinto on ryhtynyt kertomuksissa annettujen suositusten ja muiden kannanottojen perusteella. Vuonna 2023 niistä oli toteutettu kokonaan tai osittain 81 prosenttia. Tilintarkastusten suosituksista oli toimeenpantu 93 prosenttia.
Puolue- ja vaalirahoituksen valvonta, avoimuusrekisterin ylläpito sekä kanteluiden ja väärinkäytösten käsittely lisäävät yhteiskunnan avoimuutta ja ehkäisevät korruption mahdollisuutta.
VTV:n uudessa strategiassa korostuvat tehokkuus ja avoimuus. Avoimuutta lisää toimiva yhteistyö kotimaisten sidosryhmien ja kansainvälisten tarkastusvirastojen verkostojen kanssa.
Oman toimintansa kielteisiä vaikutuksia ympäristöön VTV seuraa energiankulutusta, matkustamista ja hankintojen ekologisuutta koskevilla mittareilla. Työhyvinvointia puolestaan seurataan esimerkiksi johtamista, sairauspoissaoloja sekä koulutukseen käytettyä aikaa koskevilla mittareilla. Sosiaalista vastuuta omasta henkilöstöstä seurataan työhyvinvointia, johtamista, sairauspoissaoloja sekä koulutukseen käytettyä aikaa koskevilla mittareilla.