Tavoite poliisin ja oikeushallinnon kolmesta keskenään yhteentoimivasta tietojärjestelmästä jäi saavuttamatta. Toteutuessaan yhteentoimivat järjestelmät olisivat mahdollistaneet tiedon sujuvan liikkumisen yli viranomaisrajojen ja tehostaneet rikosasioiden käsittelyä.
Tarkastuksen kohteena oli kolme tietojärjestelmähanketta: poliisin toiminnanohjausjärjestelmähanke VITJA, Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten asian- ja dokumentinhallintajärjestelmähanke AIPA ja Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan kehittämis- ja asiakastietojärjestelmähanke Roti. Hankkeiden yhtenä keskeisenä tavoitteena oli luoda yhteentoimiva tietojärjestelmäkokonaisuus rikosasioiden käsittelyyn, joka alkaa poliisin esitutkinnasta, etenee sen jälkeen syyttäjälle ja tuomioistuimeen ja päätyy lopulta rangaistusten täytäntöönpanoon.
Tarkastuksen kohteena olevat hankkeet tai niiden valmistelu alkoivat vuosina 2009–2011 ja ne myöhästyivät selvästi alkuperäisistä aikatauluistaan. Tarkastuksessa arvioitiin, mitkä syyt vaikuttivat hankkeiden toteutuksen ongelmiin ja missä määrin hankkeiden tavoitteet saavutettiin. Tarkastuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat julkisten tietojärjestelmähankkeiden onnistumiseen.
Hankkeissa pyrittiin rakentamaan yhteentoimivuutta järjestelmien välille, mutta menettelyt eivät olleet riittäviä. Myös hankkeiden omat ongelmat johtivat siihen, että yhteentoimivuustavoite jäi taka-alalle. VITJA-hankkeen päättäminen vuonna 2023 on johtanut siihen, ettei tieto ainakaan lähitulevaisuudessa liiku alkuperäisen tavoitteen mukaan sujuvasti viranomaisten ja tietojärjestelmien välillä.
Merkittävänä syynä hankkeiden epäonnistumiseen oli, että niiden alkuperäiset tavoitteet olivat liian laajoja. Todellinen laajuus selvisi hankkeiden toteuttajille vasta hankkeiden käynnistymisen jälkeen. Tämä oli seurausta hankkeiden alkuvaiheen puutteellisesta suunnittelusta. Hankkeiden aikataulut venyivät huomattavasti alkuperäisistä suunnitelmista, ja budjetit ylittyivät merkittävästi. Vuoden 2023 loppuun mennessä järjestelmien kehittämiseen oli käytetty yhteensä yli 200 miljoonaa euroa eli lähes kolme kertaa alun perin suunniteltua enemmän.
